Sydänläppien sairaus: miksi sitä esiintyy ja miten se ilmenee? + Jakelu

Sydänläppien sairaudet voivat olla synnynnäisiä tai elämän aikana hankittuja.

Läppävikojen ilmenemismuotona voi olla aluksi vähäisempiä terveysongelmia. Myöhemmin niihin liittyy muita, voimakkaampia oireita. Lopulta tämä sairaus voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.

Sydän on...

Sydän on lihaksikas elin, jonka tärkein tehtävä on pumpata verta koko kehoon.

Tämä pumppu pumppaa noin 5 litraa verta minuutissa. Se on noin puristetun nyrkin kokoinen ja painaa noin 250-350 grammaa.

Sydämen paino naisilla = 250-300 grammaa. Yli 350 grammaa, sen sanotaan olevan hypertrofia. Miehillä se painaa 300-350 grammaa. Yli 400 grammaa, se on hypertrofia. Sydämen laajentuminen voi olla fysiologista tai patologista.

Sydän koostuu sydänlihaksesta (myokardium). Lihasta ympäröi ulkopuolelta kalvo, jota kutsutaan epikardiumiksi. Sydämen ympäröivä ulompi pussi on sydänpussi (perikardium).

Sydänlihaksen sisäpuolta peittää endokardium. Tämä kalvo on kosketuksissa veren kanssa. Se muodostaa myös sydänläpät. Se siirtyy sujuvasti verisuonten sisäkerrokseen.

Sydän on jaettu neljään osastoon eli onteloon. Ja nämä ovat oikea eteinen, oikea kammio, vasen eteinen ja vasen kammio.

Hapeton veri (veri, jossa ei ole happea) johdetaan laskimoiden kautta oikeaan sydämeen. Sieltä se kulkee keuhkovaltimon (pulmonaalivaltimon) kautta keuhkoihin. Keuhkoissa veri hapettuu uudelleen.

+

Keuhkoista hapella rikastunut veri johdetaan keuhkovaltimoiden kautta vasempaan sydämeen. Vasemmasta kammiosta aortan kautta koko kehoon.

Verta sydämeen johtavat verisuonet = laskimot, suonet. Verta sydämestä poispäin johtavat verisuonet = valtimot, valtimot.

Vasemmasta kammiosta lähtee aortta, joka on kehon suurin valtimo. Sydän ampuu siihen hapekasta verta, ja se kulkee edelleen koko kehoon.

Tätä veren kiertoa kutsutaan verenkierroksi tai verenkierroksi.

Sydämen ja keuhkojen välinen verenkierto = pieni (keuhkoverenkierto) A... Sydämen ja muiden eliöiden välinen verenkierto = suuri (elimistön) verenkierto.

Pumppauksen aikana vuorottelevat kaksi vaihetta, joita kutsutaan systoleksi ja diastoleksi.

1. Systole on sydänlihaksen supistumisen tai supistumisen tila. Veri poistuu tällöin sydänontelosta. 2. Diastole taas on sydänlihaksen veltostumisen tila. Tämän tilan aikana veri täyttää sydänontelot.

Veren pumppaus ja sen virtaus on jatkuvaa, mikä johtuu sydämen jatkuvasta toiminnasta.

Läpät sijaitsevat sydämen onteloiden välillä sekä onteloiden ja verisuonten välillä. Niiden tehtävänä on varmistaa veren yksisuuntainen virtaus sydämeen ja sydämestä ulos.

Kuvittele yksisuuntainen venttiili. Ne avautuvat ja sulkeutuvat painegradientin perusteella.

Veren ulosvirtauksen (systole) aikana ne rentoutuvat ja sallivat veren virtaamisen sujuvasti. Diastole (sydänlihaksen rentoutuminen) aikana ne sulkeutuvat ja estävät siten veren takaisinvirtauksen.

Läppiä on useita eri tyyppejä:

• Kolmiliuskaläppä (valva atrioventricularis dextra - tricuspidalis).
  • sijaitsee oikean eteisen ja oikean kammion välissä.
  • estää veren takaisinvirtauksen oikeasta kammiosta oikeaan eteiseen.
• keuhkovaltimo (valva trunci pulmonalis) - keuhkovaltimo (valva trunci pulmonalis)
  • sijaitsee sydämen oikean kammion ja keuhkovaltimon välissä.
  • estää veren takaisinvirtauksen oikeaan kammioon.
• mitraaliläppä (valva atrioventricularis sinistra - bicuspidalis, mitralis).
  • sijaitsee vasemman eteisen ja vasemman kammion välissä.
  • estää veren takaisinvirtauksen vasemmasta kammiosta vasempaan eteiseen.
• aorttaläppä (valva aortae).
  • sijaitsee vasemman kammion ja aortan välissä.
  • estää veren takaisinvirtauksen aortasta vasempaan kammioon.

Terveet läpät auttavat pitämään veren virtauksen tasaisena. Ne avautuvat noin 40 miljoonaa kertaa vuodessa. Noin 2,5 miljardia kertaa koko elämän aikana.

Seuraavassa artikkelissa kerrotaan: Mitä läppäviat ovat. Mistä ne johtuvat. Miten ne ilmenevät. Mitä hoitomahdollisuuksia niillä on.

Mitkä ovat sydänläppien sairauden oireet?

Sydänläpät voivat sairastua erilaisiin sairauksiin. Ne aiheuttavat niiden toimintahäiriöitä. Siitä johtuvat terveysriskit.

Ne ovat yleensä synnynnäisiä, joihin synnytään lapsena. Tai ne voidaan hankkia elämän aikana.

Pohjimmiltaan kyseessä on läpän rakenteen vaurioituminen, joka johtaa toiminnan heikkenemiseen. Muodon mukaan läppäviat jaetaan.

Läppäviat jaetaan kahteen pääryhmään, nimittäin:

1. Läppien ahtauma - verenkierron alueen kaventuminen.
2. Läpän vajaatoiminta - läpän riittämätön sulkeutuminen ja veren takaisinvirtaus.

Taulukosta käy ilmi läppävian jakautuminen

Yksittäiset läppäviat erotellaan myös vaurion muodon ja kyseessä olevan läpän mukaan.

Taulukossa luetellaan yksittäiset läppäviat

Yhteenveto:

Kun läppä ahtautuu, sydämen on voitettava korkeampi paine häätääkseen verta sydämen osastoista. Sydänlihas ylirasittuu. Lisääntyneen rasituksen myötä sydänlihas paksuuntuu (hypertrofioituu).

Läpän sulkeutumattomuus aiheuttaa veren osittaisen takaisinvirtauksen. Palautuva veri lisää veren määrää sydämessä tai keuhkoissa. Veri kerääntyy (pysähtyy).

Sydämen on pumpattava elimistöstä tuleva veri ja lisäksi se veri, joka kerääntyy sydämeen takaisinvirtauksen seurauksena. Tämä tilanne lisää sydänlihaksen vaatimuksia, jolloin se laajenee (dilataatio).

+

Verenkiertoon pääsee vähemmän verta.

Pitkäaikainen lisääntynyt rasitus uuvuttaa sydämen kompensaatiokyvyn. Se ei enää pysty sopeutumaan suuriin vaatimuksiin. Tämä on ongelma aluksi fyysisen rasituksen aikana ja myöhemmin levossa.

Sydän heikkenee = pettää toiminnallisesti.

Useimmissa tapauksissa nämä kaksi läppävikaa esiintyvät yhdessä yhdistelmävikana. Yksi tai useampi läppä voi olla vaurioitunut.

Erityinen läppävian tyyppi on atresia. Atresia = virheellinen läppien kehitys tai puuttuminen.

Sydänläppien sairauden syyt ovat moninaiset.

Lapsilla paljastuu synnynnäisiä vikoja ja puutoksia. Syynä on esimerkiksi synnynnäinen ja geneettisesti määräytyvä sidekudoksen huonous.

Toinen ryhmä ovat hankitut viat, jotka syntyvät henkilön elinaikana.

Ikä ja ikään liittyvät degeneratiiviset muutokset, jotka syntyvät kulumisen ja iskemian (aliharjaantumisen) seurauksena.

Myötävaikuttaviin riskitekijöihin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydänkohtaus tai korkea verenpaine.

Ongelmana ovat myös sydänontelon koon muutokset, joissa geometriset epäsuhteet vaikuttavat haitallisesti läppien toimintaan. Näin on esimerkiksi kardiomyopatiassa.

Nykyään degeneratiivinen prosessi on ylivoimainen, kun kalsiumin kerrostuminen ja fibroottisoituminen heikentävät läppien toiminnallisia ominaisuuksia.

Läppäviat voivat kuitenkin johtua myös muista syistä.

Yhteenveto läppävikojen syistä:

• synnynnäiset viat ja epämuodostumat
• degeneratiiviset muutokset sekä kalsiumin kertyminen ja läppien fibrotisoituminen.
• tulehdussairaudet
  • reumaattinen kuume
  • endokardiitti - sydämen sisäkalvon ja siten myös läppien tulehdus.
    • bakteeriendokardiitti
• nivelreuma
• systeemiset, autoimmuunisairaudet ja reumasairaudet.
  • niveltulehdus, selkäranka
    • selkärankareuma - Bechterewin tauti, aksiaalinen spondylartriitti
  • tulehdukselliset suolistosairaudet, esim. haavainen paksusuolentulehdus.
  • systeeminen lupus
• Marfanin oireyhtymä
• rintakehän vammat
• aortan dissekaatio
• myksooma ja sydänkasvaimet

Riskitekijät, jotka voivat johtaa ongelmaan:

• Korkea ikä
• aiemmat ja hoitamattomat infektiot, erityisesti hengitysteiden ja nielurisojen infektiot.
• sydänsairaudet, kuten sepelvaltimotauti
  • sydämen vajaatoiminta
  • sydäninfarkti
  • sydämen laajentuminen ja kardiomyopatia
• korkea verenpaine, kohonnut kolesteroli
• diabetes
• muut aineenvaihduntasairaudet
• rintakehän alueen sädehoito
• tupakointi
• lihavuus
• liikunnan puute
• perinnöllinen taakka
• synnynnäiset sydänviat
• sukupuoliteitse tarttuvat taudit

Sydänläppien sairauden yhteydessä esiintyy pääoireita. Näitä ovat väsymys, hengenahdistus ja rintakipu. Nämä kolme oiretta voivat myös täydentää toisiaan.

Läppävikojen yhteydessä esiintyviä oireita ovat mm:

1. Väsymys
2. hengenahdistus, erityisesti toiminnan aikana
3. rintakipu
4. sydämen sivuäänet, joita lääkäri arvioi kuuntelemalla sydäntä fonendoskoopilla
5. sydämentykytys, sydämen lepatuksen tunne (palpitaatio), sydämen rytmihäiriöt
6. huimaus
7. pyörtyminen, synkopee, romahdus, lyhytaikainen tajunnan menetys.
8. usein esiintyvä päänsärky
9. raajojen turvotus

Sydämen sivuäänet voivat olla merkki läppävika-sairaudesta, mutta...

sivuääniä esiintyy myös lapsilla, nuorilla, urheilijoilla tai raskaana olevilla naisilla. Kyseessä on ei-vaikea sivuääni, joka ei ole sairauden oire.

Taulukossa esitetään tyypilliset oireet tautimuodon mukaan.

Läppäsairauksien yhteydessä on vaarana, että sydämeen muodostuu verihyytymiä. Nämä hyytymät voivat irrota. Ne kulkeutuvat sitten verisuonissa emboluksena.

Vakava komplikaatio on aivohalvaus.

Suuri riski myöhemmässä vaiheessa syntyy rytmihäiriöiden tai sydänpysähdyksen ja kuoleman vuoksi.

Diagnoosissa tärkein menetelmä läppävikojen määrittämiseksi on kuuntelututkimus.

Lääkäri voi käyttää fonendoskooppia mahdollisen ongelman määrittämiseksi sydämen sivuäänen sijainnin ja luonteen perusteella.

Sydämen sivuäänet johtuvat useimmiten läppien sairaudesta.

Sydänlihaksen supistumisella ja läpän sulkeutumisella on ominainen ääni. Kun läppä ahtautuu tai alipaineistuu, veren virtauksen muutos kuuluu sivuäänenä.

Tämän jälkeen arvioidaan systolinen tai diastolinen sivuääni. Se määritetään sen voimakkuuden mukaan, heikoimmasta 1:stä voimakkaimpaan 6:een.

Myös sivuäänen muut ominaisuudet arvioidaan.

Vaaraton sivuääni

Esiintyy usein lapsilla ja häviää aikuisuudessa.

Se on ääni, joka syntyy veren virtauksen hankautuessa sydämen ja verisuonten seinämiä vasten. Se on systolinen sivuääni (kun sydänlihas supistuu) ja voimakkuudeltaan heikko.

Lastenlääkäri erottaa sen hyvin patologisista sivuäänistä.

Sitä esiintyy noin 80 prosentilla lapsista.

Ei-vakavia sivuääniä on kuvattu useita eri tyyppejä.

Epäselvissä tapauksissa tehdään tietenkin tutkimuksia sairauden poissulkemiseksi.

Muu diagnostiikka

Tämän jälkeen otetaan anamneesi ja tehdään lääkärintarkastus. Siihen lisätään rintakehän röntgenkuvaus, EKG, EKHO, mahdollisesti katetritutkimus, magneettikuvaus tai rasituskoe.

Taudin kulku riippuu läppävamman laajuudesta, ja mitä laajempi se on, sitä vaikeammat ovat oireet.

Joissakin tapauksissa aluksi ei välttämättä ole mitään ongelmia. Tautia kuvataan oireettomaksi.

Ajan myötä väsymys, lisääntynyt uupumus, päänsärky, huimaus tai pyörtyminen ovat oireita aivojen riittämättömästä verenkierrosta.

Fyysinen aktiivisuus aiheuttaa merkittävää heikkoutta, huimausta, toistuvia pyörtymisiä, hengenahdistusta tai rintakipua.

Sydän voi kompensoida näitä puutteita vain tietyn ajan. Sopeutumisella on rajansa. Siihen vaikuttavat sairauden tyyppi ja puhkeamisnopeus.

Sydämen oikea puoli on heikompi kuin vasen. Se pettää aikaisemmin. Kun vasen kammio pettää, siihen voi liittyä lähitulevaisuudessa myös oikean sydämen vajaatoiminta.

Vajaatoiminta ilmenee tällöin keuhkojen turvotuksena tai raajojen turvotuksena. Fyysisen rasituksen sietämättömyys, hengitysvaikeudet ja muut oireet.