Sukuelinherpeksen hoito? Miten päästä eroon siitä, mitkä lääkkeet auttavat?
Sukuelinherpeksen tapauksessa kyseessä on ensisijaisesti oireenmukainen hoito eli taudin oireiden ja ilmenemismuotojen hoitaminen. Ihmiskeho ei pääse kokonaan eroon HSV:stä. Hoito voi kuitenkin merkittävästi tukahduttaa viruksen ja pysäyttää sen inaktiiviseen muotoonsa.
Monissa tapauksissa sukuelinherpeksen ulkoiset oireet häviävät itsestään ilman vaikean tyyppistä hoitoa. Lääkäri voi kuitenkin määrätä viruslääkehoitoa ja paikallisia lääkkeitä suoraan sairastuneelle alueelle.
Systeemistä viruslääkehoitoa määrätään erityisesti vaikeampiin tiloihin suun kautta tai infuusiona. Viruslääkkeistä annetaan yleisimmin lääkkeitä, joiden vaikuttava aine on asikloviiri, valasikloviiri tai famsikloviiri.
Antiviraalisten lääkkeiden käyttö on yksilöllistä potilaan terveydentilan mukaan, ja se voi olla lyhytaikaista, 5 päivästä 12 kuukauteen.
Paikallisia lääkkeitä voiteiden tai geelien muodossa levitetään suoraan sairastuneille alueille epämiellyttävien oireiden lievittämiseksi. Ne lievittävät kipua, ihon punoitusta, kirvelyä tai kutinaa.
Naisille voidaan käyttää myös lääkkeen sisältämiä erityisiä emättimen nauhoja.
Hoidon aikana on suositeltavaa välttää kaikkea seksuaalista toimintaa.
On suositeltavaa käyttää löysiä alusvaatteita, jotka eivät ärsytä ihoa ja ovat miellyttävän tuntuisia ja ilmavia.
Hoitoon kuuluu myös vastustuskyvyn vahvistaminen ja elimistön puolustuskyvyn lisääminen. Suositellaan tasapainoista ruokavaliota, liiallisen liikunnan ja stressin välttämistä sekä monitahoisten vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävää tai lisääntynyttä saantia.
Hoitamaton sukuelinherpes
Epämiellyttävien oireiden, kuten kutinan, kirvelyn tai rakkuloiden muodostumisen, lisäksi hoitamaton sukuelinherpes voi johtaa viruksen leviämiseen muihin kehon osiin. Viruksen toistuva uudelleenaktivoituminen elimistössä on erittäin todennäköistä.
Jos vakavammat tilat jätetään hoitamatta, aivokalvontulehdus on mahdollinen.
Ihmiset, joilla on hoitamaton herpes simplex -virus, ovat alttiimpia ihmisen immuunikatoviruksen (HIV) tarttumiselle ja tartunnalle, koska heidän immuunijärjestelmänsä on heikentynyt.