Pneumothorax (ilmaa rinnassa): syyt, oireet ja ensiapu

Pneumothorax syntyy, kun ilmaa pääsee rintakehän keuhkopussin onteloon. Kertynyt ja kohonnut ilmanpaine aiheuttaa keuhkojen romahtamisen ja heikentää hengitystä ja verenkiertoa.

Useimmissa tapauksissa se on hengenvaarallinen tila. Pneumothoraxin tyypit ja lajit, ensimmäiset oireet, pika-apu, hoito ja monet muut mielenkiintoiset tiedot löytyvät artikkelista.

Mikä on pneumothorax ja pleuraontelo?

Ihmisen keuhkot sijaitsevat rintakehässä. Niiden pinta on peitetty ohuella päällysteellä (kalvolla), jota kutsutaan keuhkopussiksi - pleuraksi. Samanlainen kalvo sijaitsee myös rintakehän sisäpuolella ja sitä kutsutaan keuhkopussiksi.

Näiden kahden rintakehän kalvon välissä on tila, jota kutsutaan ammattimaisesti keuhkopussin onteloksi.

Pleuraontelo on täynnä pientä määrää erityistä nestettä. Nesteen tehtävänä on pitää palleat liikkeessä ja siirtymässä hengityksen aikana. Pleuraontelon tehtävänä on siis suojata keuhkoja rintakehän seinämältä.

Fysiologisissa olosuhteissa keuhkopussin onteloon kohdistuu alipaine. Sekä oikealla että vasemmalla keuhkolla on oma keuhkopussin ontelonsa.

Pneumothorax syntyy, kun keuhkopussin onteloon pääsee ilmaa. Ilman kertyminen tähän rintakehän seinämän ja keuhkojen väliseen tilaan aiheuttaa keuhkoihin liiallisen paineen. Keuhkot romahtavat ja kutistuvat.

Pneumothorax on hengenvaarallinen tila.

Pneumothoraxin etiologia vaihtelee. Tämä tila voi syntyä spontaanisti jonkin toisen vakavamman sairauden yhteydessä. Useimmiten se kuitenkin syntyy trauman ja mekaanisen vaurion jälkeen.

Pneumothorax jaetaan vaurion tyypin mukaan seuraaviin:

• Avoin

Se syntyy, kun ulkoisesta ympäristöstä ilmaa pääsee keuhkopussin onteloon rintakehän seinämän rikkouduttua. Avoimessa pneumothoraxissa henkilön keuhkopussin ontelon ja ulkoisen ympäristön välillä on kosketusta ja ilmanvaihtoa.

• Suljettu

Esiintyy, kun sisäisistä rakenteista ilmaa pääsee keuhkopussin onteloon, erityisesti kun keuhkoympäristö on vahingoittunut ja häiriintynyt. Suljetussa pneumothoraxissa henkilön keuhkopussin ontelon ja ulkoisen ympäristön välillä ei ole kosketusta eikä ilmanvaihtoa.

Pneumothorax jaetaan useisiin eri tyyppeihin sen syntysyyn perustuen:

• Traumaattinen
• Spontaani
• Iatrogeeninen

Traumaattinen jännityspneumothorax.

Jännityspneumothorax on seurausta mistä tahansa rintakehän seinämään kohdistuneesta vammasta. Jännityspneumothoraxiin liittyy vakava keuhkojen romahtamisen vaara.

Venttiilimekanismi sallii vapaan ilman pääsyn pleuraonteloon ilman, että se pääsee ulos.

Se syntyy, kun ilma pääsee keuhkopussin onteloon yksisuuntaisesti sisäänhengityksen aikana. Näin ilma kerääntyy keuhkoa ympäröivään onteloon ja keuhko-onteloon syntyy puristusta ja keuhkoelimen kutistumista.

Paineen kasvaessa ontelon sisältö työntyy toiselle puolelle. Vastakkainen keuhko puristuu. Toisen puolen keuhkon puristumisen seurauksena syntyy hypoksia eli hapenpuute.

Veren palautuminen verisuonista, verenkierto, sydämen minuuttitilavuus ja verenpaineen lasku heikkenevät.

Spontaani ilmarinta

Spontaani ilmakertymä syntyy, kun keuhkopussi repeää. Keuhkoista pääsee ilmaa keuhkopussionteloon.

Tämä tila syntyy pääasiassa vakavammissa sairauksissa, kuten tuberkuloosissa, keuhkoahtaumataudissa, kystisessä fibroosissa, keuhkoemfyseemassa, keuhkoabskessissa ja muissa tiloissa, joissa on olemassa ilmaonteloiden riski.

Sairauden ja samanaikaisen voimakkaan liikkeen, yskimisen tai hengityksen myötä keuhkopussin ontelon seinämä voi vaurioitua.

Iatrogeeninen pneumothorax

Iatrogeenista pneumothoraxia kutsutaan myös keinotekoiseksi pneumothoraxiksi. Se tapahtuu lääkärin tekemän diagnostisen tai terapeuttisen toimenpiteen jälkeen. Se tapahtuu pääasiassa rintakehän alueen invasiivisen leikkauksen aikana.

Esimerkkejä ovat keuhkobiopsia, laskimokatetrin asettaminen, selkäydinpunktio, akupunktio tai paineventilaatio.

Muut pneumothoraxin tyypit

Ilman lisäksi keuhkopussin onteloon voi joutua erilaista nestettä. Fysiologisessa tilassa ontelossa on 10-15 ml nestettä. Patologisissa olosuhteissa nestemäärä voi kasvaa useisiin litroihin.

Kun nestettä kertyy pleuraonteloon, puhutaan teknisesti hydrothoraxista, kun verta kertyy, puhutaan hemothoraxista ja imunesteen vuotamisen yhteydessä kylothoraxista.

Yleisimpiä keuhkothoraxiin johtavia vammoja ovat auto-onnettomuudet, polkupyörällä putoaminen, kylkiluun murtumat, voimakkaat iskut rintaan, puukoniskut rintaan, ampumahaavat ja sukeltaminen suuriin syvyyksiin.

Keuhkojen romahtaminen on yleisempää pitkillä ja hoikilla potilailla. Sitä voi kuitenkin esiintyä kaikenikäisillä ja -kasvuisilla potilailla.

Mahdolliset syyt keuhkorakkulaan:

• Rintakehän ruhje ja aivotärähdys
• tunkeutuva mekaaninen vamma
• Pisto- ja ampumavammat
• Etu- ja sivutörmäys
• Keuhkoputken biopsia
• Keskuslaskimon kanylointi
• Keinotekoinen keuhkotuuletus
• Elvytyksessä ja kylkiluunmurtumissa
• Keuhkojen tuberkuloosi
• Obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD)
• Bakteeriperäinen keuhkokuume (infektio)
• Kystinen fibroosi
• Keuhkojen emfyseema
• Keuhkolaajentuma
• Keuhkoastma
• Akupunktio
• Selkärangan haavauma

Oireiden vakavuuson yhteydessä alkamisen syyhyn ja keuhkopussiin päässeen ilman määrään.onteloon.

Jos ilmamäärä kasvaa edelleen, se voi vaikuttaa haitallisesti sydämen toimintaan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tilan.

Trauma ja mekaaniset vammat ovat yleisiä syitä keuhkokollapsiin. Pneumothorax ilmenee muilla kliinisillä oireilla, kuten voimakkaalla rintakivulla, joka on äkillistä ja melko pistävää ja terävää.

Hengenahdistusta, hengitysvaikeuksia ja hengenahdistuksen tunnetta esiintyy. Myös ärsyttävä yskä on yleistä.

Liitännäisoireet, kuten ihon kalpeus, limakalvojen ja huulten sinisyys (syanoosi), verenpaineen lasku ja päinvastoin sydämen sykkeen nousu, liittyvät myöhempään patologiseen hengitykseen ja elimistön riittämättömään hapensaantiin.

Pneumothoraxin liitännäisoireet ja ilmenemismuodot:

• Äkillinen rintakipu
• Ilman puutteen tunne
• Voimakas hengenahdistus
• Kuiva ärsyttävä yskä
• Nopea pinnallinen hengitys
• Ihon kalpeus
• Limakalvojen ja huulten sininen värjäytyminen (syanoosi).
• verenpaineen lasku
• Sydämen sykkeen nousu
• Sydämen sydämentykytys (palpitaatio)
• Pelon ja ahdistuksen tunne
• Shokkitila

Ensiapu pneumothoraxiin: Miten toimia oikein?

Jos olet sellaisen henkilön läheisyydessä, jolla on avoin rintakehävamma, kyseessä on hengenvaarallinen tila. Asianomaiselle henkilölle on annettava välittömästi ensiapua.

Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse tavanomaisesta ensiavusta.

1. Ensinnäkin on tärkeää arvioida loukkaantuneen henkilön tila ja hengityskyky. On tärkeää tunnistaa keuhkothoraxin tyypilliset oireet, kuten hengenahdistus, pinnallinen hengitys, ihon kalpeus, limakalvojen sinertävyys ja sokki. On välttämätöntä soittaa välittömästi hätäkeskukseen.
2. Pneumothorax syntyy usein rintaonteloon kohdistuneen vamman seurauksena. Sen vuoksi rintakehästä vuotaa helposti verta, joka on haavan kohdalla kirkkaanpunaista ja vaahtoavaa. Jos rintakehässä on vieras esine, sitä ei kannata poistaa ja odottaa ammattiapua (ellei asiantuntija kerro puhelimessa toisin).
3. Aseta loukkaantunut puoli-istuvaan asentoon ja pyri välttämään potilaan tarpeettomia liikkeitä. On suositeltavaa, että loukkaantunut yrittää rauhoittua ja asettaa yläraajansa jollekin tuelle (maahan).
4. Avoin haava on suljettava puoliksi, jotta estetään liiallisen ilman pääsy keuhkopussin onteloon. Ihannetapauksessa tehdään puoliksi läpäisevä sidos, joka koostuu sisäisestä steriilistä kerroksesta, jota seuraa läpäisemätön kerros - esimerkiksi muovilevy. Sidoksen alapuolta ei kiinnitetä veren valumista varten.
5. Maallikon on kuitenkin melko vaikea tehdä kunnolla toimivaa puoliksi läpäisevää sidosta. Siksi uusissa standardeissa ei suositella läpäisemättömän sidoksen tekemistä. Joissakin lähteissä toisaalta suositellaan, että sidos jätetään avoimeksi haavalle.
6. Pidä loukkaantunut henkilö lämpimänä peittämällä hänet peitolla tai istumalla peiton päällä. Tavoitteena on eristää lämpö.
7. Seuraa loukkaantuneen tilaa, kunnes ambulanssi saapuu. Jos loukkaantunut lakkaa hengittämästä, aloita elvytys.

Jatkuva yhteydenpito pelastuslaitoksen soittajaan on tarkoituksenmukaista, kunnes pelastuslaitos itse saapuu paikalle. Epäselvissä tapauksissa on mahdollista konsultoida suoraan asiantuntijaa.

Akuutissa traumaattisessa pneumothoraxissa potilaalle annetaan ensiapua ja hänet viedään ambulanssilla leikkaussaliin. Tällöin diagnostiikka nopeutuu.

Tärkeä rooli on ambulanssilla, joka kutsutaan useimpiin traumaattisiin rintakehätapauksiin. Diagnoosi alkaa ensiavun saapumisen hetkellä.

Diagnoosi (erityisesti suljetussa pnenumothoraxissa) tehdään yleensä ottamalla anamneesi, arvioimalla kliiniset oireet ja perusfysikaalinen tutkimus (koputtelu, kuuntelu ja tunnustelu).

Pneumothorax on erikoislääkärille suhteellisen yksinkertainen diagnoosi. Näin ollen perustiedot kliinisistä oireista, fyysisestä tutkimuksesta ja kuvantamisesta (useimmiten röntgenkuvauksesta) riittävät.

EKG (elektrokardiografia), CT (tietokonetomografia), verikaasututkimus tai thorakoskopia (keuhkopussin ontelon endoskooppinen tutkimus) voivat kuitenkin olla aiheellisia.

Sairaalassa diagnoosi varmistetaan rintakehän röntgenkuvalla. Kuvassa näkyvät selvästi romahtaneet, kutistuneet keuhkot ilman ympäröimänä. Vaikeimmissa tapauksissa myös sydän voi näkyä siirtyneenä keuhkojen terveelle puolelle.

Pneumothoraxin ehkäisy

Pneumothoraxia ei sinänsä voida ehkäistä, mutta tietyt riskitekijät, jotka johtavat sen syntyyn, voidaan kuitenkin poistaa.

Ennaltaehkäisyn avain on perussairauden ammattimainen hoito. Elämäntapaperiaatteiden noudattaminen ja lääkehoito erilaisten sairauksien, kuten keuhkoahtaumataudin, keuhkoastman, keuhkokuumeen, keuhkoputkentulehduksen, tuberkuloosin ja muiden tautien diagnosoinnissa.

Kaikkien hengitystieinfektioiden varhainen ammattimainen hoito ja lääkärissä käynnin viivyttelemättä jättäminen on suositeltavaa.

Erityisesti säännöllinen ja riittävä liikunta, tupakkatuotteiden välttäminen, allergian torjuntatoimenpiteiden noudattaminen ja riittävä altistuminen raikkaalle ja terveelliselle ilmalle ovat hengitysteiden terveyttä ehkäiseviä perustoimenpiteitä.

Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös rintakehän loukkaantumisriskin ja mekaanisen vaurioitumisen riskin poistaminen riskialttiissa toiminnoissa. Esimerkkeinä voidaan mainita turvavöiden käyttö autossa, liikennesääntöjen noudattaminen ja syvään veteen hyppäämisen ja sukeltamisen välttäminen.

Potilaiden, joilla on ollut ilmarinta, on vältettävä liiallista fyysistä rasitusta ja keuhkoihin kohdistuvaa painetta. Heidän on noudatettava elämäntapaohjeita taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Periaatteet yksilöille pneumothoraxin voittamisen jälkeen:

• Jos koet äkillistä rintakipua ja hengenahdistusta, soita välittömästi hätäkeskukseen.
• Vältä liian raskasta liikuntaa.
• Vältä rintakehään/keuhkoihin kohdistuvaa liiallista painetta.
• Vältä lentomatkustamista vuoden ajan pneumothoraxin jälkeen.
• Vältä sukeltamista suuriin syvyyksiin.
• Vältä tupakkatuotteiden polttamista.
• Käy säännöllisesti keuhkolääkärillä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.