Munasarjasyövän hoito: kirurginen ja onkologinen + ennuste

Munasarjasyövän hoito riippuu kasvaimen tyypistä ja sen vaiheesta.

Varhaisvaiheen syövän hoito on helpompaa. Jotkin syövät ovat hoidettavissa myös myöhemmässä vaiheessa.

Yleisin on epiteelikarsinooma, joka syntyy munasarjan pintasoluista.

Syövän vaiheesta ja koosta riippuen hoitoon voi kuulua ensin kemoterapia kasvaimen kutistamiseksi ja sitten kirurginen poisto.

Munasarjasyövän hoito

Hoidon tärkein perusta on leikkaus ja kasvaimen poisto varhaisessa vaiheessa.

Pitkälle edenneessä syövässä voidaan käyttää kirurgisia tekniikoita, kemoterapiaa, sädehoitoa ja kohdennettua hoitoa. Hoito on löydöskohtaista.

  • Kemoterapiaan kuuluu sytostaattien eli syöpälääkkeiden antaminen syöpäsolujen tuhoamiseksi.
  • Kohdennettua hoitoa kutsutaan myös biologiseksi hoidoksi. Siinä annetaan lääkkeitä, jotka estävät syöpäsolujen kasvua. Ne estävät niiden kasvuun tarvittavien ravintoaineiden saannin. Tämä johtaa kasvaimen nälkiintymiseen. Näitä lääkkeitä lisätään kemoterapiaan tai annetaan ylläpitohoitona kemoterapian jälkeen.
  • Sädehoidossa käytetään röntgensäteitä syöpäsolujen tuhoamiseen.
  • Immunoterapia vahvistaa immuniteettia ja puolustaa elimistöä syöpäsoluja vastaan.
  • Kirurginen hoito

Leikkauksen suorittaa onkogeneekologi.

Kirurgisessa hoidossa onkogynekologi päättää leikkaustyypin ja -lajin syövän vaiheen ja laajuuden mukaan. Leikkauksessa hän pyrkii poistamaan kaikki syöpäkasvaimet.

Leikkaus on monesti tarpeen syövän todellisen laajuuden ja vaiheen määrittämiseksi. Leikkauksen aikana otetaan kudosnäytteitä, imusolmukkeita ja vatsaontelosta löytyvää nestettä histologista tutkimusta varten.

Vaiheen 1 syövässä jatkohoito ei useinkaan ole tarpeen.

Leikkaus riippuu siitä, mihin kudoksen osaan syöpä vaikuttaa.

Leikkaustyypit

  • Munasarjan ja munanjohtimen poisto. Vain sairastunut puoli poistetaan. Yksi munasarja ja munanjohtimet jätetään suunniteltua tulevaa raskautta varten. Tämä toimenpide riippuu syövän laajuudesta ja siitä, aikooko nainen hankkia lapsia.
  • Kohdun poisto on tarpeen, jos kyseessä on epiteelikasvain.
  • Imusolmukkeiden poistossa kirurgi poistaa lantion imusolmukkeet. Ne saattavat aiheuttaa syöpäsolujen siirtymistä naisen kehon muihin osiin ja elimiin.
  • Omentumin eli mahalaukkua ja suolistoa peittävän kuitukalvon poisto. Tähän kalvoon hyökätään usein pitkälle edenneessä syövässä.
  • Laaja leikkaus käsittää kaikki tähän mennessä mainitut toimenpiteet kaikkien syöpäkohtien poistamiseksi.
  • Palliatiivinen syövän vaurioittamien kudososien poisto tehdään silloin, kun syöpä on jo levinnyt muualle kehoon ja etäpesäkkeitä on muodostunut. Tämän leikkauksen tarkoituksena on parantaa potilaan tilaa, lievittää mahdollisia taudin oireita ja parantaa jatkohoitoa kemoterapialla.

Hoidon jälkeen naisen on tavattava lääkärinsä kolmen kuukauden välein kahden vuoden ajan ja sen jälkeen kuuden kuukauden välein. Tässä tarkastuksessa lääkäri tutkii sinut, tekee verikokeita ja voi suositella tietokonetomografiaa, magneettikuvausta tai positroniemissiotomografiaa (PET). Näin varmistetaan, että syöpä ei ole uusiutunut. Jos syöpä uusiutuu, määritetään paras mahdollinen hoito.

Ennuste

Ennuste riippuu monista eri tekijöistä. Näitä ovat taudin vaihe, kasvaimen tyyppi ja aggressiivisuus, annetun hoidon onnistuminen ja potilaan yleiskunto.

Jos munasarjasyöpä havaitaan taudin varhaisessa vaiheessa, jopa 90 % potilaista jää henkiin. Tämä on erittäin suotuisa ennuste.

Valitettavasti useimmat munasarjasyövät diagnosoidaan taudin pitkälle e denneessä vaiheessa, mikä huonontaa ennustetta.

Jopa 75 % tapauksista todetaan taudin myöhäisvaiheessa. Hoito on vaikeaa, ja ennuste on huono. Tämä johtuu etäpesäkkeistä elimistössä. Noin 35 % potilaista selviytyy vielä 5 vuotta diagnoosin jälkeen.

Munasarjasyövän kuolleisuus on suurempi kuin muiden gynekologisten syöpien.

fjaa Facebookissa