Hoito: metabolisen oireyhtymän kohdalla elämäntapojen muutos ja vasta sen jälkeen parannuskeino.

Ensimmäinen ja tärkein askel pyrittäessäsi saamaan metabolisen oireyhtymän patologiat hallintaan on muuttaa nykyisiä elämäntapojasi.

On tärkeää muistaa, että ruokavalion muuttaminen, säännöllinen liikunta ja muut oireyhtymää ehkäisevät toimenpiteet ovat myös keskeinen osa hoitoa.

Jos metabolisen oireyhtymän diagnoosin saaneen potilaan kokeneen toiminnan radikaalit muutokset eivät riitä, lääkehoito tulee kyseeseen.

Farmakologisella hoidolla tarkoitamme lääkehoitoa.

Koska emme voi pitää metabolista oireyhtymää sairautena, emme voi puhua oireyhtymän hoidosta sellaisenaan.

Tässä tapauksessa on hoidettava kaikkia oireyhtymän osatekijöitä eli niitä viittä patologista perustilaa, joista oireyhtymä koostuu.

Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä ainoaa yleispätevää lääkettä, jolla voitaisiin hoitaa kaikkia oireyhtymän osatekijöitä tai ainakaan suurinta osaa niistä.

Sen vuoksi hoito toteutetaan erikseen kunkin patologisen tilan osalta käyttämällä markkinoilla tunnettuja ja käytettyjä lääkkeitä.

Farmakologisen hoidon ensisijaisena tavoitteena on vähentää riskiä sairastua muuhun kuin sydänsairauteen eli sepelvaltimotautiin.

Lääkärit pyrkivät ensin vähentämään veren haitallista kolesterolitasoa ja myös korkeaa verenpainetta, jotka vaikuttavat kielteisesti verisuoniin.

Metabolisen oireyhtymän eri osatekijöiden hoitoon osallistuvat aineenvaihduntaan keskittyneiden sisätautilääkäreiden lisäksi myös kardiologit, psykiatrit ja monet muut erikoislääkärit.

Toissijaisesti lääkärit pyrkivät ehkäisemään tyypin 2 diabeteksen puhkeamista ja kehittymistä, jos sitä ei vielä ole potilaalla. Tämä tapahtuu alentamalla verensokeriarvoja.

Jos potilaalle on jo kehittynyt diabetes, hoidossa noudatetaan diabeteksen hoidossa käytettäviä vakiomenetelmiä.

Taulukko ensisijaisista lääkkeistä metabolisen oireyhtymän eri osatekijöiden hoitoon

Samalla on puututtava ylipaino- tai lihavuusongelmaan. Hoidon perustana on ruokavalion muuttaminen, sopiva ja säännöllinen liikunta ja muut järjestelmämuutokset.

Myös ruoansulatuskanavaan kohdistuvat kirurgiset toimenpiteet ovat vaihtoehto. Esimerkkinä voidaan mainita mahalaukun sidontamenetelmä. Tässä toimenpiteessä vatsan ympärille asetetaan säädettävä nauha, joka jakaa vatsan kahteen tiimalasin muotoiseen osaan. Menetelmä auttaa rajoittamaan ruoan saantia.

Toinen menetelmä on mahalaukun tubulisaatio, jossa niin sanottujen nälkähormonien tuotannosta vastaava osa mahalaukusta poistetaan kirurgisesti. Potilas ei tällöin koe voimakasta nälkää dieetin aikana.

Mahalaukkuun kohdistuvat kirurgiset toimenpiteet johtavat ylipainon vähenemiseen ja samalla muutoksiin muissa aineenvaihdunnan parametreissa - ja siten veren glukoosi- ja rasva-arvojen sekä verenpaineen säätelyyn.

Näitä toimenpiteitä kutsutaan aineenvaihduntakirurgiaksi.