Keratokonus ja sen hoito: vaiheet, korjaus ja leikkaus.

On parasta, että hoito aloitetaan mahdollisimman pian, ja tähän vaikuttaa tietysti myös varhainen diagnoosi.

Myöhemmin hoito riippuu keratokonuksen vaiheesta.

Hoidon osalta kuvataan 4 vaihetta:

1. Vaihe 1 - hoito korjaavilla apuvälineillä
   • silmälasit
   • kovat tai pehmeät piilolinssit
   • sarveiskalvon ristiinsidonta (CCL) -linssivahvistus, jos se on aiheellista.
     • riboflaviinitiputus ja UV-säteilytys.
2. vaihe - sarveiskalvon intrastromaalisten renkaiden istuttaminen (ICRS).
3. vaihe - myös ICRS
4. vaihe - sarveiskalvonsiirto indikoitu

Sarveiskalvon renkaiden (kerarings) istuttaminen on myös hoitomenetelmä. Keraringsin tarkoituksena on hidastaa etenemistä ja viivästyttää sarveiskalvon siirtoa.

Renkaat korjaavat sarveiskalvon kaarevuutta, stabiloivat sitä ja parantavat näöntarkkuutta. Renkaat voidaan istuttaa femtolaserilla. Menetelmä nopeuttaa toimenpidettä ja on turvallinen.

Sarveiskalvonsiirto on aiheellinen pisimmälle edenneessä vaiheessa. Ja tällöin se riippuu sarveiskalvon vaurioitumisasteesta. Täydellinen sarveiskalvonsiirto ei aina ole tarpeen.

Keratoplastia (kuten elinsiirto muuten tunnetaan) voi olla kahdessa muodossa. Ensimmäinen on osittainen (lamellaarinen) elinsiirto.

Osittainen siirto valitaan sarveiskalvon vaurioitumiskohdan mukaan. Tällöin korvataan sarveiskalvon etuosa (ulompi osa) tai takaosa (sarveiskalvon sisäosa).

Kysyt: Kuinka kauan toimenpide kestää? Keskimäärin 15 minuuttia.

Täyspaksuista sarveiskalvonsiirtoa kutsutaan perforoivaksi keratoplastiaksi. Se on perinteinen tapa tehdä täyspaksuinen sarveiskalvonsiirto.

Entä tämäntyyppisen leikkauksen pituus? Tässä menetelmässä toimenpide pitenee noin 90 minuuttiin.

Toinen kysymys voi olla anestesiamuoto. Toimenpide voidaan tehdä paikallis- tai yleisanestesiassa.

Tarkat yksityiskohdat ovat kuitenkin yksilöllisiä ja riippuvat perusteellisesta leikkausta edeltävästä tutkimuksesta.