Miten avitaminoosia hoidetaan? Lääkkeet ja ravintolisät sekä ruokavalio.
Elimistön vitamiinipuutosten hoidossa, olipa kyse sitten hypovitaminoosista tai avitaminoosista, on kyse puuttuvien vitamiinien riittävästä saannista.
Ihmiskehon tärkein vitamiinilähde on ruoka, joka yleensä kattaa tarvittavan päivittäisen kokonaisvitamiiniannoksen.
Fysiologisten tasojen ja siten elimistön terveyden ylläpitämiseksi tarvittavat vitamiinimäärät vaihtelevat sukupuolen, iän, fyysisen kunnon tai tiettyjen ajanjaksojen, kuten raskauden tai imetyksen, mukaan.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on asettanut kunkin vitamiinin päivittäisen saannin viitearvot.
Taulukko yksittäisten vitamiinien päivittäisestä saannista iän mukaan jaoteltuna
Vitamiinityyppi | Lapset ja nuoret | Aikuiset | Raskaana olevat naiset | Imettävät naiset |
A-vitamiini | 250-750 µg/vrk | 650-750 µg/vrk | 700 µg/vrk | 1300 µg/vrk |
B1-vitamiini | 0,1 mg/MJ | 0,1 mg/MJ | 0,1 mg/MJ | 0,1 mg/MJ |
B2-vitamiini | 0,4-1,6 mg/vrk | 1,6 mg/vrk | 1,9 mg/vrk | 2 mg/vrk |
B3-vitamiini | 1,6 mg/MJ | 1,6 mg/MJ | 1,6 mg/MJ | 1,6 mg/MJ |
B5-vitamiini | 3-5 mg/vrk | 5 mg/vrk | 5 mg/vrk | 7 mg/vrk |
B6-vitamiini | 0,3-1,7 mg/vrk | 1,6-1,7 mg/vrk | 1,8 mg/vrk | 1,7 mg/vrk |
B7-vitamiini | 6-35 µg/vrk | 40 µg/vrk | 40 µg/vrk | 45 µg/vrk |
B9-vitamiini | 80-330 µg/vrk | 330 µg/vrk | 600 µg/vrk | 500 µg/vrk |
B12-vitamiini | 1,5-4 µg/vrk | 4 µg/vrk | 4,5 µg/vrk | 5 µg/vrk |
C-vitamiini | 20-100 mg/vrk | 95-110 mg/vrk | 105 mg/vrk | 155 mg/vrk |
D-vitamiini | 10-15 µg/vrk | 15 µg/vrk | 15 µg/vrk | 15 µg/vrk |
E-vitamiini | 5-13 mg/vrk | 11-13 mg/vrk | 11 mg/vrk | 11 mg/vrk |
K-vitamiini | 10-65 µg/vrk | 70 µg/vrk | 70 µg/vrk | 70 µg/vrk |
MJ = megajoule (tarvittava vitamiinimäärä lasketaan elimistön energiantarpeen perusteella).
Ensimmäinen askel hypovitaminoosiin liittyvän tilan ja oireiden parantamiseksi on ruokailutottumusten muuttaminen.
Vältä yksitoikkoista ruokavaliota ja syö vain valikoituja ja rajoitettuja ruokalajeja.
On suositeltavaa syödä tuoretta ruokaa (erityisesti hedelmiä ja vihanneksia) ja välttää usein tapahtuvaa ruoanlaittoa.
Tapauksissa, joissa päivittäistä vitamiinien saantia ei voida kattaa ravinnolla tai joissa vitamiinien saantia on lisättävä, käytetään ravintolisiä tai lääkkeitä.
Vitamiineja on saatavana eri annosmuodoissa mono- tai monivitamiinivalmisteina.
Usein vitamiineja on myös lääkkeissä, esimerkiksi C-vitamiinia osana flunssalääkkeitä, B6-vitamiinia magnesiumia sisältävissä lääkkeissä, jotka auttavat sen imeytymistä jne.
A-vitamiinijohdannaisia käytetään aknen tai psoriaasin hoitoon.
Myös kehittyneet häiriöt tai sairaudet, jotka liittyvät hypovitaminoosiin tai jopa avitaminoosiin, edellyttävät suurempien vitamiiniannosten antamista kuin päivittäinen viiteannos.
Monissa tapauksissa tarvitaan sairauden hoitoa, ei pelkästään vitamiinien saannin säätämistä tai lisäämistä.
Jos vitamiinien puutteen syy elimistössä johtuu imeytymishäiriöstä, heikentyneestä erittymisestä tai muista sairauksista, nämä on hoidettava ensin. Pelkällä vitamiinien saannin lisäämisellä ei ole mitään vaikutusta tai se voi olla jopa kielteinen.
Jos vitamiinipuutosongelmaan liittyy ruoansulatuskanavan häiriö, hoitoon voidaan käyttää muita kuin suun kautta annosteltavia vitamiinien annostelumuotoja (kuten suonensisäistä antoa).
Ihmiskeho pystyy valmistamaan joitakin vitamiineja myös itse. Kyse on D-vitamiinista, joka muodostuu ihossa UV-säteilyn vaikutuksesta. Tämä tapa valmistaa D-vitamiinia on talvella riittämätön, ja sitä on täydennettävä ruokavaliosta.
Suoliston mikrofloora puolestaan pystyy tuottamaan K-vitamiinia ja hyvin pieniä määriä B5- ja B7-vitamiinia.
Tämä tuotantotapa on herkkä suoliston mikroflooran koostumuksen muutoksille (esim. antibioottien vaikutuksesta).