Tiedätkö mielialahäiriöiden syyt (kaksisuuntainen mielialahäiriö, alkoholismi, lasten ADHD)?

Mielialahäiriöt tai mielialan muutokset ovat tyypillisiä erilaisille psykiatrisille ja mielenterveyden häiriöille. Se ei aina ole häiriö tai sairaus.

Joidenkin muutosten ja häiriöiden syynä voi olla aiempi ulkoisesta ympäristöstä tuleva ärsyke, esimerkiksi stressi- ja jännitystilanteet.

Silloin on luonnollista, että henkilön tunnetila on vähemmän vakaa.

Usein mielialan muutokset liittyvät temperamenttiin tai tiettyyn elämänvaiheeseen. Mielialan muutokset ovat myös ympäristön ehdollistamia.

Mielialahäiriöt ja mielialan muutokset ilmenevät joko euforiana tai masennuksena. Euforiassa ihminen tuntee itsensä yliaktiiviseksi ja ylienergiseksi. Masennuksessa hän on apaattinen, kiinnostumaton ympäröivistä asioista ja yleisesti ottaen huonolla tuulella.

Mielialan vaihtelut aiheuttavat psyykkisiä häiriöitä

Hyvin usein ja tyypillisesti masennushäiriöissä esiintyy mielialan vaihteluita. Ne voivat olla lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia. Kyseessä on liiallisen surullisuuden tila. Ongelma on, jos tällainen tila kestää yli 2 viikkoa.

Silloin sinun on mentävä lääkäriin.

Affektiivisiin käytöshäiriöihin kuuluvat maaniset jaksot, joita voi esiintyä yksin tai osana kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Maanis-depressiivinen häiriö, joka tunnetaan myös nimellä kaksisuuntainen mielialahäiriö, on erittäin vakava psykiatrinen sairaus. Sille on ominaista jaksoittaiset muutokset mielialassa, mutta myös elimistön yleisessä toiminnassa. Henkilö vuorottelee manian ja masennuksen tilojen välillä.

Mieliala- ja käyttäytymismuutoksia esiintyy.

Dystymia on pitkittynyt mielialan sekä aktiivisuuden tai energian alentumisen tila. Myös muita oireita, kuten keskittymiskyvyn heikkenemistä, toivottomuuden tunnetta, uupumusta ja itkuisuutta esiintyy. Toinen muoto on syklothymia, joka on itse asiassa mielialan vuorottelua. Siinä vuorottelevat hyvän mielialan ja mielialan laskun tilat.

Mielialan vaihteluita esiintyy myös psykoosissa, kuten skitsofreniassa, jossa persoonallisuus, erityisesti psyyken emotionaalinen osa, hajoaa. Tästä häiriöstä kärsivällä henkilöllä on usein muutoksia käyttäytymisessä ja mielialassa. Johdonmukainen ja noudatettu psykiatrinen hoito on tärkeää myös psykoosissa.

Esimerkki tällaisesta häiriöstä on skitsoaffektiivinen häiriö. Siinä esiintyy mielialahäiriötä, eli vuoroin sairaalloisen kohonnut ja sitten alentunut mieliala. Lisäksi siihen liittyy harhoja ja vainoharhaisia kuvitelmia.

Muistin ja rationaalisen ajattelun häiriöt ovat tyypillisiä dementialle. Tämä mielenterveyden häiriö on erityisen tyypillinen vanhuksille. Mielialahäiriöissä esiintyy vuorottelevaa euforiaa, masennusta ja myös aggressiivisuutta.

Mielialahäiriöitä aiheuttavat myös alkoholi ja tietysti muut riippuvuutta aiheuttavat aineet, kuten huumeet. Kun alkoholia käytetään liikaa, kyseessä on jo alkoholismi. Alkoholismiin liittyy persoonallisuuden ja älyn hajoaminen sekä aggressiivinen käyttäytyminen.

Deliriumissa esiintyy esimerkiksi havaintohäiriöitä ja sekavuustilaa. Henkilö voi olla aggressiivinen, harhailla ja hänellä voi olla usein mielialan vaihteluita. Vaihtoehtoisesti hän voi kärsiä unettomuudesta ja tunne-elämän häiriöistä.

Alkoholin ja muiden psykoaktiivisten aineiden vaikutusten lisäksi käyttäytymismuutosten kehittymiseen liittyy myös myrkytys. Kyseessä on pääasiassa orgaanisten liuottimien, kuten esterien, eetterien ja glykolien aiheuttama myrkytys. Sitä tapahtuu ruoansulatuskanavan kautta nautittuna, hengitettynä ja ihon kautta.

Orgaanisia mielialahäiriöitä syntyy esimerkiksi aivovaurion jälkeen. Tämä voi olla seurausta alkoholismista tai aivohalvauksesta. Orgaanisia aivovaurioita ja siten mielialahäiriöitä syntyy myös vakavien päävammojen jälkeen.

Mielialahäiriöt voivat ilmetä myös anoreksiassa. Se on psyykkinen syömishäiriö, jolle on ominaista lähinnä tyytymättömyys omaan painoon. Siihen liittyy ruoan saannin rajoittaminen ja liioiteltu pyrkimys vähentää kehon painoa.

Mielialan muutokset lapsilla

Mielialahäiriöt ja mielialan muutokset, erityisesti lapsilla, ovat hyvin yleisiä ADHD-nimisessä tilassa. ADHD on lyhenne sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder, joka tunnetaan myös nimellä hyperkineettinen häiriö.

ADHD:lle on pääasiassa ominaista:

• tarkkaavaisuushäiriö, tarkkaamattomuus, kyvyttömyys ylläpitää keskittymistä.
• hyperaktiivisuus
• impulsiivinen käyttäytyminen

ADHD vaikuttaa pääasiassa kouluikäisiin lapsiin ja ilmenee keskittymis- ja oppimisvaikeuksina sekä hyperaktiivisuutena, joka yhdessä hermostuneisuuden kanssa aiheuttaa muutoksia mielialassa ja käyttäytymisessä. ADHD on riskitekijä muille psykiatrisille häiriöille. Myös muita affektiivisia häiriöitä, kuten maanisia tai masennuksellisia jaksoja, voi esiintyä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin.

Muut sairaudet ja mielialan muutokset

Myös muut sairaudet ilmenevät mielialan muutoksina. Nämä ovat pääasiassa hermostollisia ongelmia. Esimerkiksi migreenille tyypillisiä ovat kova päänsärky ja levottomuus. Nämä tekijät aiheuttavat henkilölle hermostuneisuutta ja usein myös mieliala- ja käytöshäiriöitä.

Mielialan vaihtelut sekä hermostuneisuus, yliherkkyys ja päänsärky ovat myös epilepsiassa. Epilepsia on sairaus, joka ilmenee epileptisinä kohtauksina. Kohtaukset ilmenevät lihaskouristuksina.

Lihaskouristuksia voi esiintyä tietyissä lihasryhmissä, mutta myös yleisinä kehon kouristuksina eli koko kehon lihasten kouristuksina. Tällöin esiintyy myös tajunnan häiriöitä. Kohtausten jälkeen, mutta myös ennen niitä (auran muodossa), voi esiintyä mielialan muutoksia.

Mielialan muutokset ja häiriöt voivat liittyä myös hormonitasoihin. Esimerkiksi hormonien ylituotannossa mielialan muutokset vaihtelevat euforiasta ahdistuneisuuteen, hermostuneisuuteen ja itkuisuuteen. Samoin hormonimuutokset kuukautiskierron aikana.

Esimerkkejä endokrinologisista sairauksista, joissa voi esiintyä käytöshäiriöitä, ovat mm. seuraavat:

• Diabetes mellitus, erityisesti silloin, kun verensokeri on alhainen tai korkea.
• Kilpirauhasen toimintahäiriöt, kilpirauhasen vajaatoiminta ja kilpirauhasen liikatoiminta.
• lisäkilpirauhassairaudet, kuten hypoparatyreoosi ja hyperparatyreoosi.
• Cushingin oireyhtymä
• Addisonin tauti
• Hyperprolaktinemia

Fysiologiset syyt voivat joskus olla mielialahäiriöiden taustalla. Hyvin usein ärtyneisyys ilmenee unen ja levon puutteena. Tämä on tyypillistä uniapnealle tai unettomuudelle.

Molemmat häiriöt aiheuttavat pääasiassa huonolaatuista unta, unen puutetta, joskus jopa usein toistuvia unen keskeytyksiä. Tämän seurauksena henkilö on hermostunut ja emotionaalisesti epävakaa. Häiriöt ja mielialan muutokset lievittyvät tässä tapauksessa vasta unihäiriön parantuessa.