Pullottavat, ulkonevat silmät (exophthalmos) Basedowin taudin oireena?

Pullistuvat, pullistuvat tai ulkonevat silmät: eksoftalmoksesta käytetään usein myös tätä nimitystä. Pohjimmiltaan kyse on silmämunan (koko silmän) työntymisestä eteenpäin.

Protrusion of eye = silmämunan ulkoneminen.
Protrusion = ulos työntyminen, ulkoneminen tai eteenpäin työntyminen.
Exophthalmos = silmämunan työntyminen eteenpäin.
Enophthalmos = silmämunan tunkeutuminen, silmämunan putoaminen syvemmälle silmäkuoppaan.

Silmämuna työntyy eteenpäin, jolloin silmä työntyy esiin. Silmä on siis kupera ja enemmän tai vähemmän selvästi pullistunut.

Tämä tila ei ole pelkästään esteettinen ongelma, vaan se voi aiheuttaa todellisen uhan silmämunalle, silmälle ja itse näkökyvylle, vaikka näköhäiriöt ovatkin harvinaisia.

Yleensä vain toisen silmän tai molempien silmien pullistuma esiintyy, jopa useaan suuntaan.

+ Exoftalmoksen yleisin syy on kilpirauhasongelmat.

Kilpirauhanen ja sen normaali toiminta vaikuttavat lähes kaikkiin ihmiskehon prosesseihin. Liiallinen tai riittämätön toiminta johtaa tyypillisiin oireisiin. Juuri liiallinen toiminta (kilpirauhasen liikatoiminta) aiheuttaa tilan, joka kantaa ammattinimeä Graves-Basedowin tauti.

Sinua kiinnostaa usein:
Mikä on eksoftalmia ja Basedowin tauti?
Mistä se johtuu?
Mitkä ovat kilpirauhastulehduksen silmäoireet ja mitä on kilpirauhasen liikatoiminta?
Milloin molemmat silmät pullistuvat, milloin vain toinen?
Mikä on hoito?

Silmän tai silmän pullistuman tarkka perusta on tietenkin tutkittava kunnolla ja sitten hoidettava asianmukaisesti. Juuri näin vältetään myöhäiskomplikaatiot.

Lyhyesti silmästä...

Silmä sijaitsee pyramidinmuotoisessa tilassa. Sitä ympäröi lähes joka puolelta kova luuranko (luu). Siksi mikä tahansa sairaus, joka johtaa silmän akkommodaatioalueen pienenemiseen, johtaa myös esimerkiksi sen ulkonemiseen.

Silmän lisäksi tässä yhteydessä mainitaan myös silmän niin sanotut suoja- ja lisäosat.

Näitä ovat mm:

• palpebrae
• silmäkuoppa, silmäkuopan ontelo
• silmälihakset - musculi bulbi, silmälihakset
• kyynelkalvot - apparatus lacrimalis
• sidekalvo - tunica conjunctiva - tunica conjunctiva

Silmä sijaitsee silmäkuopassa, ja silmäkuoppa on pyramidinmuotoinen parillinen nelikulmainen ontelo. Sen pohja on silmäkuopan sisäänkäynnin kohdalla ja kärki on näkökanavaa kohti, joka yhdistää sen kallon aivo-osaan.

Silmäkuopan tilavuus on noin 35-40 ml.
20 % täyttää silmän (bulbus oculi).
Loput on varattu rasvakudokselle, faskialle, ligamentille, lihaksille, verisuonille, hermoille, kyynelrauhaselle ja kyynelkanaville.

Mitkä ovat silmämunan ulkonemisen (protrusion) mahdolliset syyt?

Patologinen prosessi voi vaikuttaa mihin tahansa osaan ja rakenteeseen silmän alueella, silmäkuopassa.

Koska silmäkuopan tila on kiinteä, lähes kokonaan luusta koostuva tila, tilan supistuessa silmään (bulbus) kohdistuva paine kasvaa.

Kudoksen määrän lisääntyminen silmäkuopassa johtaa paineen kasvuun. Syynä on autoimmuuninen tulehdusprosessi, johon liittyy solujen kertyminen silmäkuopan kudokseen.

Kyseessä on reaktio, jossa on rasva- ja sidekudoskomponentti sekä tulehduskomponenttien kertyminen. Tämän seurauksena syntyy turvotusta (ödeema).

Orbicularis oculi -alueen laajentuminen ja turvotus + vaikeutunut verenkierto + laskimoveren kertyminen silmäkuopan alueelle + lihasten ja hermojen heikentynyt verenkierto = silmämunaan kohdistuva lisääntynyt paine, joka johtaa näön heikkenemiseen.

Mahdolliset syyt silmän ulkonemaan:

• Useimmissa tapauksissa syynä on kilpirauhasen toimintahäiriö
  • erityisesti kilpirauhasen liikatoiminta, Gravesin oftalmopatia.
  • harvemmin sitä esiintyy myös hypofunktiossa - vajaatoiminnassa.
  • molemmat silmät pullistuvat
• laajeneminen silmän takana olevalla alueella
  • verenvuoto
  • kasvain (hyvänlaatuinen, pahanlaatuinen - syöpä, neuroblastooma, sarkooma, hemangiooma, gliooma).
  • tromboosi - verihyytymä
  • vain toinen silmä voi olla pullistunut
• epänormaali verisuonten epämuodostuma silmän takana, silmäkuopan suonikohjut, arteriovenoosinen epämuodostuma (valtimon ja laskimon patologinen yhteys), pulssimainen muoto.
• infektiot silmässä ja silmäkuopan alueella - silmäkuopan selluliitti, flegmoni, paiseet
• sairausprosessit lähialueella, aivoissa - kasvain, syöpä.
• silmävammat

Mitä ongelmia liittyy pullistuneisiin silmiin?

Pullistuneet silmät eivät välttämättä ole ainoa esiintyvä oire. Astetta ja vaikeusastetta riippuen niihin liittyy muita ongelmia, jotka voivat olla enemmän tai vähemmän vakavia.

Liitännäisoireet:

• Silmäkipu
  • Kipu silmän takana, silmän läpi
  • paineen tunne silmien takana
  • silmäkipu kosketuksesta
• päänsärky
• silmien kuivuminen
• silmien ärsytys
• lisääntynyt valoherkkyys - valosokeus, fotofobia.
• lisääntynyt kyynelehtiminen
• kaksoiskuvat - diplopia
• näön hämärtyminen
• näköhermon tukahduttamisesta johtuvaan sokeutumiseen.
• silmälihasten heikkous, lihasten turvotus.
• pulssin yleinen sivuääni
• silmäluomien turvotus
• kyvyttömyys sulkea silmäluomet ja silmäluomien välissä näkyvä rako.
  • silmäluomien vetäytyminen
  • silmän pinnan liiallinen kuivuminen
  • mikä voi johtaa kyynelehtimiseen ja jopa silmän ja sarveiskalvon haavaumiin.
  • ja siitä seuraava näön heikkeneminen
• sidekalvon punoitus, verisuonten täyttymisen lisääntyminen.
• sidekalvon turvotus
• silmämunan asennon muuttuminen, karsastus.

Graves-Basedowin tauti yleisimpänä syynä
Pullottavat silmät kilpirauhasen...

Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi) on vakava ongelma. Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa lähes kaikkeen, mitä kehossamme tapahtuu, kuten jopa aineenvaihduntaan tai energianhallintaan.

Ylituotanto vaikuttaa enimmäkseen naisiin. Tupakointi huonontaa kokonaisvaltaista kulkua. Siksi kilpirauhasongelmista kärsivien ei tulisi tupakoida lainkaan.

Kilpirauhasen liikatoiminta tarkoittaa, että kilpirauhanen tuottaa liikaa hormonejaan, tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3).

Se syntyy monista syistä, yleisimmin kuitenkin autoimmuunisairaudesta. Tästä käytetään nimitystä Graves-Basedowin tauti.

Ilmenemismuotoja ovat:

• Painonpudotus, laihtuminen
• liiallinen ruokahalu ja ylensyönti
• tai päinvastoin pahoinvointi, oksentelun ponnistelu, ruokahaluttomuus.
• tiheä ripuli
• kuukautishäiriöt naisilla ja erektiohäiriöt miehillä.
• väsymys, lisääntynyt väsymys
• uneliaisuus
• heikkous, lihasheikkous
• lisääntynyt hikoilu
• raajojen ja kehon vapina
• hermostuneisuus, ärtyneisyys
• kuumat aallot, yliherkkyys lämmölle.
• sydämentykytys ja takykardia eli sydämen tiheälyöntisyys.
• korkea verenpaine
• hienojakoinen, harva tukka sekä hiusten ja kynsien katkeilu
• silmien ulkonema
• silmien ja kasvojen muodon pysyvä muutos, johon liittyy elämänlaadun heikkeneminen
• suurentunut kilpirauhanen, mutta ei välttämättä ole tila

Voit lukea lisää myös artikkeleista:
Kilpirauhasen liikatoiminta ja Kilpirauhanen: mitkä ovat vähentyneen tai lisääntyneen toimintahäiriön oireet?

Mikä on endokriininen orbitopatia?

Termi endokriininen orbitopatia liittyy Graves-Basedowin tautiin (Graves-Basedowin kilpirauhastulehdus).

Endokriiniset rauhaset = sisäeritysrauhaset, joiden hormoneja erittyy vereen.
Orbitopatia = sairauden muutokset, jotka koskevat silmäkuoppaa.

Krooninen (pitkäaikainen) sairaus johtaa tiettyihin muutoksiin, jotka vaikuttavat silmäkuoppaan ja silmäkuopan alueen sisäpuolelle. Ongelma vaikuttaa rakenteisiin, kuten rasvaiseen sidekudokseen, orbicularis oculiin, verisuoniin tai hermoihin ja kyynelkanavaan.

Se kehittyy noin 50 %:lle Graves-Basedowin tautia sairastavista.

Taudin taustalla oleva autoimmuuniprosessi voi olla kolmessa muodossa.
Lievä muoto ei yleensä vaadi hoitoa.
Keskivaikea muoto vaatii hoitoa, muuten on komplikaatioiden vaara.
Vaikealle muodolle on ominaista lihasten ja hermojen osallistuminen, mikä vaikuttaa näkötoimintoihin.

Endokriinisen orbitopatian vakavuusluokitus EUGOGO:n (European Group on Graves' orbitopathy) mukaan.

Taudin kululle on ominaista pehmytrakenteiden ja kudosten asteittainen laajeneminen, mikä johtaa silmän työntymiseen eteenpäin eli eksoftalmoosiin eli silmämunan ulkonemiseen.

Näkyvän esteettisen näkökohdan lisäksi on ongelmia veren ulosvirtauksessa alueelta. Tämän seurauksena silmäluomet turpoavat, sidekalvo punoittaa ja jopa turpoaa. Vakava tila on silmänsisäisen paineen nousu.

Silmänliikkeiden lihasten häiriö johtaa silmän asennon muuttumiseen ja siten karsastukseen. Tämä johtaa myöhemmin kaksoiskuvaan.

Ensimmäiset oireet ovat...

Ensimmäiset oireet ovat niin sanottuja silmäluomioireita. Niitä seuraavat sidekalvo- ja sarveiskalvo-oireet sekä silmänlihasten liikehäiriö.

Silmäluomien oireet:

• Silmäluomen vetäytyminen, toisessa tai molemmissa silmissä.
  • Silmäluomet eivät sulkeudu ja silmäluomien halkeama on laajentunut.
  • Vaikuttaa jopa 90 %:ssa tapauksista, joissa on endokriininen orbitopatia.
• silmäluomien turvotus, silmäluomien turvotus.
• silmäluomien ja silmien välisen kontaktin puute
• pullistuneiden, ulkonevien silmien ilmaisu, sillä silmäluomen vetäytyminen liittyy kiinnittymiseen johonkin pisteeseen.
• kutsutaan myös (by):
  • Dalrymple - yläluomen vetäytyminen ja silmäluomien sulkeutumattomuus.
  • Graefe - silmäluomien kohdistuksen puute alaspäin katsottaessa.
  • Jellinek - silmäluomen hyperpigmentaatio - ihon ruskea värimuutos.
  • Enroth - silmäluomien turvotus.
  • Gifford - yläluomen kääntymisen vaikeus tai mahdottomuus.
  • Stellwag - räpäytystiheyden väheneminen
  • Rosebach - silmäluomien räpyttely, kun silmäluomet ovat kiinni.

Sidekalvo-sarveiskalvo-oireet:

• sidekalvon punoitus - lisääntynyt injektio.
• sidekalvon turvotus - kemoosi
• silmän viiltely ja hiekan tunne silmässä.
• kuivasilmäisyys sarveiskalvon vaurioituminen kyynelistä, haavaumat

Silmän lihasten häiriöt:

• 30-50 % tapauksista
• Silmän liikkeiden häiriöt
• silmän virheellinen suuntaus
• karsastus
• kaksoiskuvat

Eksoftalmia:

• Yksipuolinen/kaksipuolinen
• symmetrinen/asymmetrinen
• eksoftalminen/myopaattinen (oftalmopleginen) muoto.

Optinen neuropatia:

• Esiintyy 3-5 %:lla
• Vaikea näköhermon puristustila
• myöhäinen hoito johtaa pysyvään näkövammaisuuteen
• Aluksi voi esiintyä näön hämärtymistä ja värikylläisyyden heikkenemistä.
• häiriöitä ja näkökenttäpuutoksia ja skotoomia seuraa.

Diagnoosi ja hoito

Myös tässä tilassa varhainen diagnoosi ja varhainen hoito ovat tärkeitä, jotta voidaan estää taudin eteneminen ja näkövammautuminen.

Anamneesi eli suoraan sairastuneelta henkilöltä saadut tiedot ovat tärkeitä. Millaisia ongelmia, sairauksia tai sukuhistoriaa.

Tämän jälkeen tehdään tutkimus, sekä yleislääkärin että silmälääkärin toimesta. Arvioidaan erilaisia sairauden merkkejä ja oireita, mukaan lukien mittaukset Hertel-eksoftalmometrillä.

Näkö ja ympärysmitta tutkitaan, ja lisäksi arvioidaan silmän etusilmä tai rakolamppututkimus verkkokalvon arvioimiseksi. Myös silmänsisäinen paine arvioidaan.

Veren ja kilpirauhashormonien laboratoriokokeet ovat erittäin tärkeitä.

Kuvantamismenetelmiä, kuten röntgenkuvaus, tietokonetomografia, magneettikuvaus sekä ultraääni ja angiografia, lisätään.

Muut sairaudet, kuten diabetes, sydän- ja munuaissairaudet (lähinnä silmäluomien turvotuksesta johtuvat), silmätulehdus ja kuivasilmäisyys, glaukooma, kallohermopalpaatio, allergiat, myrkylliset syyt jne. on erotettava toisistaan poissulkemista ja erotusdiagnoosia varten.

Tästä syystä yhteistyö muiden alojen lääkäreiden, kuten neurologin, sisätautilääkärin tai korva- ja korvalääkärin, kanssa on joskus tarpeen.

Hoito valitaan vaikeusasteen ja kulun perusteella.

On tärkeää olla tupakoimatta. Tupakointi pahentaa merkittävästi kilpirauhassairauden kulkua.

Esimerkkinä on pahanlaatuinen eksoftalmia eli vaikea aste, joka vaatii välitöntä hoitoa. Muuten vaarana on näköhermon pysyvä ja peruuttamaton vaurioituminen, sokeutuminen.

Lievä vaihe ei yleensä vaadi erityistä hoitoa. Joskus on kuitenkin tarpeen antaa kortikosteroideja tai immunosuppressantteja autoimmuuniprosessien tukahduttamiseksi.

Kilpirauhasen liikatoiminnan hoidossa on tarpeen antaa tyreostaatteja (lääkkeitä, jotka tukahduttavat kilpirauhasen toimintaa). Vaihtoehtoisesti valitaan radiojodihoito, joka tyrmää sen toiminnan kokonaan (1, 2 tai 3 prosessin ajan). Sen jälkeen on kuitenkin tarpeen antaa hormoneja keinotekoisesti.

Aurinkolasit ovat avuksi.

Jos silmäluomet eivät sulkeudu, silmää on kostutettava keinokyynelillä ja silmävoiteilla tai -geeleillä. Näin estetään sarveiskalvon kuivuminen, mikä on riskialtista kuivasilmäisyyden pinnalle syntyvien halkeamien ja haavaumien kannalta.

Lisäksi hoidossa keskitytään silmämunan takana olevan alueen rasvan vähentämiseen. Joskus valitaan rasvan tai lihasten sädehoito.

Kun konservatiiviset menetelmät epäonnistuvat, kirurginen silmäkuopan paineen vähentäminen ja purku on vaihtoehto. Paineen vähentäminen silmäkuopassa on tärkeää hermojen ja verisuonten suojaamiseksi.

Orbitaalin dekompressio + silmäkuopan lihasten ja silmäluomen leikkaus.
Tällä voi olla myös esteettistä, kosmeettista merkitystä.

Kilpirauhashormonien ylituotannon vuoksi invasiivinen kirurginen menetelmä on totaalinen tyreoidektomia, kilpirauhasen poisto, suurentuneet rauhaset/struma.