Ei olisi oikein etsiä sen syytä vain vanhuudesta. Erilaiset sairaudet ja huonot elintavat mainitaan luun ohenemisen toissijaisina syinä. Ruoan huonoilla ainesosilla sekä alkoholilla ja tupakoinnilla on yhtä kielteinen vaikutus.
Luun oheneminen tapahtuu, kun luumassa vähenee. Jos luumassa ei uusiudu eikä uutta luuta tule, syntyy sairaus.
Ihmisen elinaikana luun asteittainen uudelleenmuodostuminen ja uusiutuminen on normaalia. Osa vanhasta luumassasta hajoaa jatkuvasti ja tilalle muodostuu uutta luukudosta.
Sairauden tai ikääntymisen seurauksena tämä uusiutuminen voi heikentyä. Yleisin syy luun ohenemiseen on vanhuus.
Ikä ja sukupuoli
Vanhuudessa vanhaa luukudosta korvataan uudella kudoksella vain hyvin rajoitetusti, erityisesti yli 70-vuotiailla. Luun oheneminen tekee luista myös alttiimpia murtumille tai muille vammoille.
Murtumia voi syntyä jopa näennäisen harmittomasta kolhimisesta. Naisilla liiallista luun ohenemista voi esiintyä myös estrogeenihormonin puuttuessa siirtymävaiheen (vaihdevuodet) jälkeen.
Luustosairaudet
Luun oheneminen on tyypillistä myös osteoporoosiksi kutsutulle tuki- ja liikuntaelinten sairaudelle, joka on luukudoksen aineenvaihduntasairaus, jossa luumassan määrä ja luun laatu vähenevät.
Osteoporoosi koskee useimmiten naisia, ja se ilmenee tyypillisesti selkäkipuina ja pituuden vähenemisenä. Osteoporoosi voi johtua myös kalsiumin puutteesta. Usein osteoporoosiin liittyy skolioosi.
Se voi olla primaarista tai sekundaarista. Primaarinen jaetaan tyyppeihin I ja II. Ensimmäinen tyyppi esiintyy vaihdevuosien jälkeen ja määräytyy myös iän mukaan. Se esiintyy useimmiten 55-65 vuoden iässä.
Toinen tyyppi on seniili osteoporoosi, jota esiintyy 70 ikävuoden jälkeen. Toinen tyyppi on idiopaattinen osteoporoosi. Sitä esiintyy missä iässä tahansa, ja sen syytä ei tunneta.
Sekundaarinen osteoporoosi johtuu sairaudesta. Se voi olla endokriininen, perinnöllinen, diabetes, imeytymishäiriö, kasvain. Yksi syy on pitkäaikainen immobilisaatio.
Osteoporoosin ilmenemismuodot eivät välttämättä ole havaittavissa. Ne havaitaan usein satunnaisesti, röntgentutkimuksen yhteydessä. Sen pääpiirteitä ovat mm:
hahmon muodonmuutos
selkärangan kaarevuuden vääristyminen
pituuden väheneminen (jopa yli 10 cm).
kipu, jota liikkeet ja rasitukset pahentavat.
kipu selkärangassa, erityisesti seisoessa pitkään, kävellessä ja asentoa vaihdettaessa.
äkillinen, terävä kipu rintarangan alaosassa ja lannerangan yläosassa.
reisiluun, olkaluun, ranteen ja nikamien murtumat ovat yleisiä.
Mitkä muut sairaudet vaikuttavat vielä ohentumiseen?
Myös useat munuaissairaudet tai reumasairaudet vaikuttavat osteoporoosin kehittymiseen. Myös jotkin ruoansulatuskanavan sairaudet vaikuttavat luun ohenemiseen. Näin on esimerkiksi hemokromatoosissa.
Kyseessä on maksasairaus, joka aiheuttaa raudan liiallista kertymistä kudoksiin ferritiinin ja hemosideriinin muodossa. Tämän jälkeen näille kudoksille syntyy myös myrkyllisiä vaurioita. Näin ollen kertymistä voi tapahtua myös nivelissä ja luissa ja ne voivat vaurioitua.
Toinen ongelma on keliakia, joka on ruoansulatusjärjestelmän häiriö, jossa suolisto ei pysty käsittelemään gluteeniksi kutsuttua proteiiniseosta. Se on krooninen suoliston autoimmuunisairaus.
Tällöin esiintyy luukipuja, nivelkipuja, vitamiinien imeytyminen suolistosta luuytimeen on heikentynyt, ja myös kalsiumia hajoaa luista. Luiden ohenemiselle on siis metabolinen alttius.
Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus ovat esimerkkejä samasta. Tällöin puhutaan jopa erillisistä sairauksista metabolisen osteopatian tai osteomalasian muodossa.
Jopa joissakin endokrinologisissa sairauksissa on ongelmia luun ohenemisen ja itse luukudoksen laadun kanssa, esimerkiksi Cushingin oireyhtymässä.
Tälle sairaudelle on ominaista lisääntynyt kortisolituotanto. Kortisoli on steroidihormoni, jota tarvitaan hiilihydraattiaineenvaihdunnan säätelyyn. Kohonneen kortisolitason seurauksena on kuitenkin myös ongelmia kalsiumaineenvaihdunnassa, mikä puolestaan johtaa luuston ohenemiseen.
Osteoporoosin voi aiheuttaa myös kilpirauhas- tai lisäkilpirauhassairaus, joka on itse asiassa hormonisairaus.
Munuaisten toimintahäiriöt
Myös munuaiset voivat vaikuttaa luun ohenemiseen ja luun laatuun. Esimerkiksi munuaistulehdus voi aiheuttaa myös tämän luun laadun häiriön elimistössä. Munuaisten tehtävänä on puhdistaa verestä jätteitä ja jätetuotteita. Jos ne tulehtuvat ja pettävät, ne eivät pysty hoitamaan tätä tehtävää täysimääräisesti. Jos munuaiset pettävät kroonisesti, elimistöön voi liittyä muitakin sairauksia, kuten anemiaa tai luusto-ongelmia.
Luun oheneminen myös anoreksiassa
Luun ohenemisongelmia esiintyy myös syömishäiriöissä, kuten anoreksiassa. Nämä ovat psyykkisiä syömishäiriöitä, joissa henkilö pyrkii laihduttamaan. Tästä syystä hän joko kieltäytyy ruoasta ja ravinnosta tai yrittää harrastaa liikuntaa liikaa tai muuten karkottaa sulatettua ruokaa elimistöstään. Ruoan määrän mutta myös laadun rajoittamisen vuoksi esiintyy erilaisia ravitsemushäiriöitä. Ilmenee kuivumista, aineenvaihduntahäiriöitä ja luuntiheyden vähenemistä.
Negatiivisesti vaikuttavat lääkkeet
Joillakin lääkkeillä on myös vaikutusta luun ohenemiseen. Nämä ovat pääasiassa glukokortikoidien edustajia. Niitä käytetään niiden tulehdusta ehkäisevän vaikutuksen vuoksi.
Joillakin epilepsialääkkeillä ja masennuslääkkeillä on negatiivinen vaikutus luustoon. Jotkin syöpälääkkeet ja myös immunosuppressantit vaikuttavat samalla tavalla.
Elämäntapa ja luut
Elämäntavoilla on myös kielteinen vaikutus luiden laatuun. Vähäinen liikunta vaikuttaa kielteisesti. Kalsiumin ja D-vitamiinin puutteet ravinnossa ovat yhtä vakavia. Samoin alkoholi ja tupakointi.
Portaalin ja sisällön tarkoituksena ei ole korvata ammattilaista
koe. Sisältö on tarkoitettu informatiivisiin ja ei-sitoviin tarkoituksiin
vain, ei neuvoa-antava. Terveysongelmien sattuessa suosittelemme etsimään
ammattiapua, käymällä tai ottamalla yhteyttä lääkäriin tai apteekkiin.