Miksi ennaltaehkäisevä tarkastus on tärkeä? Kattava aikuisten ja lasten tarkastukset

Mitä on lasten ja aikuisten kattava ennaltaehkäisevä tarkastus?
Mitä muotoja tunnemme?
Kuinka usein minun on käytävä tarkastuksessa ja miksi?
Mitä tutkimuksia minulle tehdään verikokeiden ja virtsakokeiden lisäksi?
Vastaukset näihin kysymyksiin ja paljon muuta mielenkiintoista tietoa löydät artikkelista.

Mikä on ennaltaehkäisevä tarkastus?

Ennaltaehkäisevä tarkastus (latinan sanasta praevenire - ennaltaehkäisy) on joukko useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä sairauksia ja niiden seurauksia. Se vähentää niiden esiintymistodennäköisyyttä eli sairastuvuutta ja kuolleisuutta.

Ennaltaehkäisevä tarkastus ei ole pelkkä verenpaineen mittaus.
Ennaltaehkäisevä tarkastus sisältää potilaan fyysisen tutkimuksen, laboratoriokokeita ja joissakin tapauksissa erikoistutkimuksia.

Pienille lapsille se tehdään useammin, ja sen etuna on myös äidin neuvonta ja rokotukset.

Lue myös lehden artikkeli:
Lapsuuden rokotukset: merkitys ja turvallisuus aikuisuuteen?

Aikuisten ennaltaehkäisevien tarkastusten tavoitteena on havaita tietyt sairaudet, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes tai syöpä, varhaisessa vaiheessa.

Näiden sairauksien varhainen toteaminen merkitsee varhaista ja onnistunutta hoitoa.

Sairauksien ennaltaehkäisy ei ole vain lääkärin käsissä!
Säännölliset ennaltaehkäisevät tarkastukset, joista potilas ei ota mitään mukaansa, ovat vain puoliksi tärkeitä.
Tietoisuus ja yksilöllinen valistus ovat erittäin tärkeitä sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Pelkästään se, että saa tietoa sairauksista ja niitä aiheuttavista riskitekijöistä, ja se, että saa jo nuorena kunnolla tietoa terveellisistä elämäntavoista, ovat tehokkaimpia keinoja suojautua.

Taulukko, jossa on ennaltaehkäisyn perusjako

Ennaltaehkäisyn tyyppi	Ennaltaehkäisyn tavoite
Ensisijainen ennaltaehkäisy	Sairauksien kohdennettu ehkäisy koulutuksen avulla Kohdennettu sairauksien ehkäisy riskitekijöitä poistamalla
Toissijainen ennaltaehkäisy	Sairauden kohdennettu torjunta varhaisessa vaiheessa. kohdennettu seulonta (kohdunkaulan syöpä, paksusuolen syöpä)
Kolmannen asteen ennaltaehkäisy	Sairauden etenemisen (eteneminen, paheneminen) ehkäiseminen potilaan liiallisen kärsimyksen ehkäiseminen
Kvartaarinen ennaltaehkäisy	Liiallisen perusteettoman diagnosoinnin (röntgen, CT...) ehkäiseminen. liiallisen perusteettoman hoidon (ATB, hormonihoito...) ehkäisy

Mihin ennaltaehkäisevään tarkastukseen ja kuinka usein pitäisi mennä?

Mihin ennaltaehkäiseviin tarkastuksiin tulisi mennä lastenlääkärin ja yleislääkärin kanssa:

Kolme ennaltaehkäisevää tarkastusta alle 3 kuukauden ikäiselle lapselle.
kuusi ennaltaehkäisevää tarkastusta 3 kuukauden ja 1 vuoden ikäiselle lapselle.
yksi ennaltaehkäisevä tarkastus 18 kuukauden ikäiselle lapselle.
yksi ennaltaehkäisevä tarkastus kahden vuoden välein 3-18-vuotiaalle lapselle.
yksi ennaltaehkäisevä tarkastus aikuiselle kahden vuoden välein 18-vuotiaasta alkaen.

Mihin ennaltaehkäiseviin tarkastuksiin hammaslääkärissä kannattaa käydä:

Kaksi ehkäisevää tarkastusta kalenterivuodessa alle 18-vuotiaalle lapselle.
yksi ennaltaehkäisevä tarkastus kalenterivuodessa yli 18-vuotiaalle aikuiselle.
kaksi ennaltaehkäisevää tarkastusta raskaana oleville naisille raskauden aikana.

Mitä ennaltaehkäiseviä tarkastuksia gynekologin on tehtävä:

yksi ennaltaehkäisevä tarkastus kalenterivuodessa 15 vuotta täyttäneelle potilaalle tai ensimmäisestä raskaudesta lähtien.
yksi ennaltaehkäisevä tarkastus kuukaudessa raskaana olevalle naiselle.
yksi ennaltaehkäisevä tarkastus kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen.

Mitkä ennaltaehkäisevät tarkastukset on tehtävä urologin vastaanotolla?

yksi ennaltaehkäisevä tarkastus kolmen vuoden välein 50 vuotta täyttäneelle aikuiselle henkilölle
yksi ennaltaehkäisevä tarkastus kolmen vuoden välein 40-vuotiaalle tai sitä vanhemmalle aikuiselle, jonka PSA-arvo on <= 1,0 ng/ml ja jolla on ollut eturauhassyöpä ensimmäisen sukuasteen sukulaisissa.
yksi ennaltaehkäisevä tutkimus joka toinen vuosi 40-vuotiaille tai sitä vanhemmille aikuisille, joiden PSA-arvo on 1,1-2,5 ng/ml ja joilla on ollut eturauhassyöpä ensimmäisen sukuasteen sukulaisissa.
yksi ennaltaehkäisevä tarkastus 40-vuotiaalle tai sitä vanhemmalle aikuiselle, jonka PSA-arvo on 2,6-4,0 ng/ml ja jolla on ollut eturauhassyöpä ensimmäisen sukuasteen sukulaisissa, kerran vuodessa

Mihin ennaltaehkäiseviin tarkastuksiin gastroenterologin kanssa on syytä osallistua?

Yksi ennaltaehkäisevä tarkastus 50-vuotiaalle ja sitä vanhemmalle aikuiselle kerran kymmenessä vuodessa.
yksi ennaltaehkäisevä tutkimus potilaalle, jolla on suurentunut paksu- ja peräsuolen syövän riski ilman ikärajoitusta, viiden vuoden välein.

Lasten ennaltaehkäisevä tarkastus ja neuvonta äideille.

Ensimmäinen ennaltaehkäisevä tarkastus tehdään jo vastasyntyneelle (24 tunnin kuluessa syntymästä), mutta viimeistään 48 tunnin kuluttua äidin ja lapsen kotiuttamisesta sairaalasta.

Kyseessä on vastasyntyneen lastenlääketieteellinen perustutkimus, johon sisältyy äidin täydellinen sairaushistoria (diabetes, sairaudet tai riippuvuudet raskauden aikana).

Tutkimukseen sisältyy:

yleistilan tutkiminen
refleksien tutkiminen
ihon tutkiminen
lihasjänteyden tutkiminen
pään ympärysmitan tutkiminen
suuren fontanellan muodon ja koon tutkiminen
kallon ompeleiden tutkiminen
silmien, nenän, suuontelon ja suulakihalkion tutkiminen.
rintakehän ympärysmitan tutkiminen
hengityselinten tutkiminen
sydänäänten tutkiminen
napanuoran tutkiminen
nivusiin kohdistuva tutkimus
pulssitutkimus
alaraajojen symmetrian tutkiminen
lonkkatutkimus
sukupuolielinten tutkiminen

Tällä alkututkimuksella luodaan vastasyntyneen potilastiedot.

Kolmanteen kuukauteen mennessä vauvalle tehdään vielä kaksi ennaltaehkäisevää tutkimusta lastenlääkärin kanssa. 8-10 viikon iässä tehdään vastasyntyneen lonkkien ultraäänitutkimus.

Seuraavat kuusi alle vuoden ikäisen lapsen ennaltaehkäisevää tutkimusta keskittyvät lapsen psykomotoriseen kehitykseen. Niihin kuuluvat rokotusohjelman mukaiset rokotukset.
Tutkitaan näkö, kuulo, puhe, selkärangan kaarevuus ja sukupuolielimet.
Tähän sisältyy lapsen psyykkisen tilan arviointi ja psyykkisten häiriöiden varhainen toteaminen.

Lapsille tehdään myös maitohampaiden tutkimus.

Heille tehdään ensimmäinen hammastarkastus 12 kuukauden iässä ja sen jälkeen kahdesti vuodessa.

Aikuisten ennaltaehkäisevät tarkastukset yleislääkärin vastaanotolla.

Aikuisten ennaltaehkäisevä tarkastus yleislääkärin vastaanotolla tulisi tehdä joka toinen vuosi.

Ennaltaehkäisevässä tarkastuksessa lääkäri kerää henkilö-, perhe-, työ- ja sosiaalihistoriaa sekä muita asiaankuuluvia tietoja (riippuvuudet, elintavat).

Itse tutkimuksessa keskitytään pään ja varpaiden väliseen tutkimukseen.

Tutkimukseen kuuluu mm:

silmämääräinen tarkastus (ihon väri ja kunto, limakalvot, ryhti, kävely...).
tunnustelu (vatsan pehmeys/kovuus, pulsaatioiden, vierasesineiden tunnustelu...).
kuuntelututkimus (kuunteluäänten patologia).
kuuntelututkimus (hengityksen, äänen, suolen peristaltiikan kuuntelu...).
muut tutkimusmenetelmät (verenpaine, pulssi, EKG).
laboratoriokokeet (veri, virtsa...).

Gynekologin suorittama ennaltaehkäisevä tutkimus.

Ensimmäinen gynekologinen ennaltaehkäisevä tarkastus ei voi olla täysin iänmukainen.
On totta, että jokaisen naisen pitäisi käydä siinä 15 ikävuoden jälkeen gynekologisella poliklinikalla.
Tutkimuksen intiimiyden vuoksi monet tytöt lykkäävät sitä tai eivät mene gynekologille.

On kuitenkin myös useita syitä, jotka saattavat viedä naisen tai jopa lapsen gynekologisiin tutkimuksiin odotettua aikaisemmin.
Tällaisia syitä ovat esimerkiksi raskaus ennen aikuisuutta, verenvuoto ja emätinvuoto osana infektio-, onkologisia ja muita sairauksia.

Kuten yleislääkärin tutkimuksessa, gynekologi ottaa aluksi potilaan anamneesin, jossa keskitytään gynekologisten sairauksien ja pahanlaatuisten kasvainten esiintymiseen suvussa sekä sukupuolielämään.

Tarkoituksena on arvioida mahdollisten perinnöllisten sairauksien riskejä tai potilaan vapaamielistä käyttäytymistä, johon liittyy suuri riski saada sukupuolitauteja.

Tutkimukseen sisältyy:

ulkoisten sukupuolielinten kunnon arviointi tarkastelemalla.
emättimen ultraäänitutkimus (emättimen kautta).
vatsaontelon ultraäänitutkimus (vatsan kautta).
rintojen tunnustelu kerran vuodessa.
rintojen ultraäänitutkimus kerran kahdessa vuodessa
rintojen mammografiatutkimus kahden vuoden välein 40-vuotiaasta alkaen.
riskipotilaiden verinäytteenotto oncomarker-testausta varten kuuden kuukauden välein.
verinäytteenotto oncomarkkereita varten 35-vuotiailta ja sitä vanhemmilta potilailta, joilla on suvussa kasvaimia, kerran vuodessa.
kohdunkaulan sytologinen tutkimus 23-vuotiaasta alkaen kolmen vuoden välein, jos tulos on negatiivinen.
kohdunkaulan sytologinen tutkimus 23 vuoden iästä alkaen kerran vuodessa, jos tulos on positiivinen.

Mielenkiintoista:
Rintasyöpä on yksi yleisimmistä naisten syövistä.
Se vaikuttaa yhä nuorempiin potilaisiin.

Gynekologiset ennaltaehkäisevät tarkastukset koskevat raskaana olevia potilaita, jolloin tarkastuksessa keskitytään myös sikiöön. Myös tiheys on kasvussa, yksi ennaltaehkäisevä tarkastus joka kuukausi. Tämä väli päättyy enintään 6 viikkoa synnytyksen jälkeen.

Tutkimukseen kuuluu:

synnyttäjän yleinen lääkärintarkastus (verenpaine, pituus, paino jne...).
kohdun ja kohdunkaulan tutkiminen.
sikiön tutkiminen (koko, kaiku, poikkeavuudet).
laboratoriokokeet (veri, virtsa...).

urologin suorittama ennaltaehkäisevä tutkimus.

Ennaltaehkäisevä urologinen tutkimus tehdään yleensä 50 ikävuoden jälkeen kerran kolmessa vuodessa.
Riskipotilaille se tehdään aikaisemmin, kerran 1-3 vuodessa 40 ikävuodesta alkaen laboratoriomuuttujien perusteella.

Urologisen tutkimuksen tavoitteena on eturauhasen ja miehen elinten syövän varhainen toteaminen.

Lue myös lehden artikkeli:
Miten eturauhassyöpä havaitaan mahdollisimman varhain ja mitkä ovat hoitovaihtoehdot?

Eturauhassyövän seulonta tehdään mieluiten eturauhassyövän toteamiseksi. Siksi sitä ei ole tarpeen tehdä lapsille ja nuoremmille potilaille, koska sitä ei esiinny ennen 40 vuoden ikää.

Koska eturauhassyövän esiintyvyys on suhteellisen suuri 50-vuotiailla miehillä, on suositeltavaa tehdä tämä tutkimus.
Tämän taudin varhainen toteaminen lisää potilaiden selviytymismahdollisuuksia, ja jo varhaisessa vaiheessa paikallinen sädehoito on yksi vaihtoehto.

Tutkimukseen sisältyy:

potilaan yleistutkimus
sukupuolielinten tutkiminen silmämääräisesti
eturauhasen tutkiminen tunnustelemalla (peräsuolen kautta).
kivesten tunnustelu
munuaisten, virtsateiden ja virtsarakon ultraäänitutkimus.
laboratoriodiagnostiikka (veri, virtsa...).

gastroenterologin suorittama ennaltaehkäisevä tutkimus.

Ennaltaehkäisevä gastroenterologinen tutkimus tehdään samalla tavalla kuin urologinen tutkimus 50 ikävuoden jälkeen ja riskipotilaille 40 ikävuoden jälkeen.

Tarkastus toistetaan 5 vuoden välein, jos tulokset ovat hyvät.
Suuren riskin potilaille (verenvuoto, polyypit, kasvain) se tehdään lääkärin vastaanoton mukaan.

Lue myös lehden artikkeli:
Paksusuolen syöpä: syyt, vaiheet, ilmenemismuodot? Ruokavalio ja ravitsemus?

Tutkimusaineisto koostuu ulosteesta. Verenvuoto (myös piilossa oleva - ei paljaalla silmällä näkyvä) todetaan ulosteesta kerran 2 vuodessa.
Aineiston lähettäminen seulontaan tehdään kerran 10 vuodessa.

Sinänsä tutkimuksessa ei keskitytä pelkästään veren esiintymiseen ulosteessa, vaan myös kohdennettuun polyyppien, niin sanottujen esiasteiden, etsimiseen. Nämä voivat kehittyä paksusuolen syöväksi pahanlaatuisen muodonmuutoksen kautta.

Polyypit voidaan poistaa. Kasvaimesta otetaan näyte histologista tutkimusta varten, jotta voidaan määrittää, onko se pahanlaatuinen vai hyvänlaatuinen.

Tutkimukseen sisältyy:

peräsuolen tutkiminen silmämääräisesti
peräsuolen tutkiminen tunnustelemalla
peräsuolen tutkiminen paksusuolen tähystyksellä.
paksusuolen tutkiminen kolonoskopialla
laboratoriodiagnostiikka (ulostetutkimus, otetun kudoksen histologia).

ennaltaehkäisevä hammastarkastus

Ennaltaehkäisevä hammastarkastus on luultavasti yksi tunnetuimmista ja useimmille potilaille tehtävistä tarkastuksista.

Lue myös lehden artikkeli:
Miten saada terveet hampaat ja miksi hampaiden reikiintyminen on vaarallista?

Ensimmäinen hammastarkastus tehdään vuoden iässä, kun vauvan maitohampaat puhkeavat.

Tutkimukseen kuuluu mm:

hampaiden tutkiminen
parodontologinen tutkimus
ikenien ja muiden suun pehmytkudosten tutkiminen.
hampaiden asennon ja leukojen välisten suhteiden tutkiminen.

portal.fmed.uniba.sk - Ennaltaehkäisy yleislääkärin vastaanotossa
solen.sk - Yleislääkärin työ lasten ja nuorten parissa - lastenlääkärin työ ensikontaktissa
mudrkanuch.sk - Yleinen syövän ehkäisy ja etsintämenettelyt perusterveydenhuollossa