Mikä on yöllinen verenpainetauti? Miten se lisää terveyskomplikaatioiden riskiä?

Verenpainetauti eli korkea verenpaine on sairaus, jonka yleistyminen on maailmanlaajuinen ongelma. Tärkein syy tähän ovat sen aiheuttamat erilaiset ja vakavat terveydelliset komplikaatiot.

Yöllinen verenpainetauti eli korkea verenpaine unen aikana pahentaa sitä.

Sitä kutsutaan myös hiljaiseksi tappajaksi.

Miksi, kysytte?

Syynä on sen piilevä kulku. Suuressa osassa tapauksia se jää alkuvaiheessa tunnistamatta. Tästä sairaudesta kärsivällä henkilöllä ei ole ongelmia.

Ja yhtäkkiä täydestä terveydestä...

Se aiheuttaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen.

Korkeasta verenpaineesta puhutaan, kun toistuvasti mitataan yli 140/90 verenpainelukemia.

Faktoja verenpaineesta: Puolella kehittyneiden maiden aikuisväestöstä on korkea verenpaine. Vain puolet sairastuneista tietää siitä. Ja vain puolet saa asianmukaista hoitoa. Maailmanlaajuisesti siitä kärsii noin 25 % väestöstä. Verenpainetauti voi lyhentää elämää jopa 10 vuodella.

Korkean verenpaineen syytä ei välttämättä tiedetä, jolloin sitä kutsutaan primaariseksi tai myös essentiaaliseksi hypertensioksi.

Jos se syntyy jonkin muun sairauden seurauksena, kyseessä on sekundaarinen verenpainetauti.

Tärkeimpiä sitä aiheuttavia riskitekijöitä ovat mm:

1. ikä, jolloin paine nousee iän myötä
2. sukupuoli, verenpaine nousee erityisesti naisilla siirtymävaiheen jälkeen
3. geneettinen alttius ja sukuhistoria
4. heikentynyt vasomotorinen säätely, verisuonten lihassäätely
5. ylipaino ja lihavuus
6. insuliiniresistenssi
7. liiallinen suolan saanti
8. magnesiumin, kaliumin ja kalsiumin puute
9. tupakointi
10. alkoholismi
11. jatkuva stressi ja psyykkinen kuormitus
12. istumatyö ja liikunnan puute
13. ympäristön saastuminen
14. muut sairaudet, kuten diabetes ja muut

Korkea verenpaine on kuitenkin riskialtis siinä mielessä, että se vahingoittaa vähitellen erilaisia kudoksia, elimiä ja elinjärjestelmiä aiheuttaen niiden toiminnan häiriöitä.

Verenpainetauti vaikuttaa haitallisesti sydämeen, verisuoniin, aivoihin, munuaisiin ja silmiin. Se aiheuttaa sydänkohtauksia tai aivohalvauksia. Se aiheuttaa myös munuaisten vajaatoimintaa ja silmän verkkokalvon vaurioita.

Arteriaalinen verenpainetauti lisää riskiä sairastua:

• sepelvaltimotauti, sepelvaltimotauti ja sydänkohtaus.
• krooninen sydämen vajaatoiminta
• vasemman kammion liikakasvu
• aortan ja perifeeristen verisuonten vaurioituminen
• aivohalvaus
• munuaisten vajaatoiminta
• hypertrofinen retinopatia (verkkokalvon vaurioituminen).

Komplikaatioiden riski kasvaa verenpaineen nousun myötä.

Muistatko, miten se voi ilmetä?

Mahdollisia verenpainetaudin oireita ovat mm:

• Väsymys ja heikkous
• päänsärky, mutta myös epämiellyttävät tuntemukset päässä, paine, jännitys jne.
• huimaus, huimaus
• heikentynyt tasapaino, tunne siitä, että sinua vedetään sivuttain.
• tinnitus, vihellys, surina - tinnitus.
• näköhäiriöt, näön hämärtyminen tai kaksoiskuvat.
• ihon, kasvojen punoitus
• tai päinvastoin, ihon kalpeus.
• kuumat aallot
• kylmän tunne
• lisääntynyt hikoilu
• vatsan painavuus, huonovointisuus tai oksentelu.
• vartalon ja raajojen vapina.
• unihäiriöt
• keskittymiskyvyn heikkeneminen
• levottomuus
• nenäverenvuoto (epistaxis)
• rintakipu, paine, kireys, kirvely tai muut epämiellyttävät tuntemukset.
• sydämen tykytys (sydämentykytys)
• hengitysvaikeudet, hengenahdistus
• vartalon ja raajojen turvotus
• ja niin edelleen

Verenpaineen mittaus päivällä ja yöllä

Verenpaine ei ole vakio. Sen arvo vaihtelee päivän aikana, nousee ja laskee eri ärsykkeistä riippuen.

Nämä voivat olla sisäisiä tai ulkoisia.

Sisäinen säätely, hormonit, aineenvaihdunta ja ulkoiset ärsykkeet, kuten fyysinen tai henkinen aktiivisuus.

Plus.

Ihmiskeho tuntee myös: vuorokausirytmin.

Sirkadiaaninen rytmi on biologinen rytmi (biorytmi). Se ilmaisee toiminnan vaihtelua 24 tunnin aikana, ja se koskee erilaisia kehon prosesseja, aineenvaihduntaa tai valveillaoloa.

Diurnal = vuorokausirytmi, vuorokaudenaikaan sidottu, vuorokauden aikana syklinen, mutta mahdollisesti 24 tunnin aikana. Nocturnal = yöaikainen, yöhön liittyvä.

Verenpaineen vuorokausirytmi = verenpaineen vaihtelu 24 tunnin aikana.

Se, että verenpaineella on nouseva ja laskeva käyrä päivän aikana, on tiedetty jo pitkään. Painearvot ovat matalammat yöllä, nousevat varhain aamulla ennen heräämistä ja vaihtelevat päivän aikana aktiivisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin mukaan.

Yöllinen paineen lasku on normaalin vuorokausirytmin ilmentymä.

Paineen muutoksia tapahtuu myös pidemmällä aikavälillä, viikkojen, kuukausien tai vuodenaikojen aikana.

Vaikka aikariippuvuus on ollut tiedossa jo pitkään, vasta uudempi verenpaineen seurantamenetelmä on auttanut antamaan tarkemman kuvan. Yksittäiset verenpainemittaukset eivät anna tarkempaa kuvaa.

Artikkelin jatkossa luet: Mitä on ambulatorinen verenpaineen seuranta? Mitä on yöllinen verenpainetauti? Mitä riskejä siihen liittyy? Miten sitä arvioidaan?

Avohoidon verenpaineen seuranta

Kyseessä on ympärivuorokautinen verenpaineen seuranta, jolla arvioidaan verenpaineen nousu- ja laskunopeutta todellisissa olosuhteissa.

Nimiä kuten: Ambulatorinen verenpaineen seuranta Pressure Holter Ambulatorinen Holter-tyyppinen verenpaineen seuranta Ambulatorinen verenpaineen seuranta Ambulatorinen verenpaineen seuranta

24 tunnin verenpaineseurannan perusteella arvioidaan keskimääräiset ambulatorisen verenpaineseurannan arvot.

Taulukossa on esitetty aikuisten normaalin ambulatorisen verenpaineen seurannan keskiarvot.

Verenpaineen raja-arvot taulukossa

Taulukon avohoidon verenpaineen seuranta-arvot ja verenpainetaudin asteet

Taulukon tietojen perusteella voidaan todeta, että verenpaineen 24 tunnin seurantaan perustuvalla menetelmällä on paikkansa verenpainetaudin diagnosoinnissa. Normaali ja yksilöllinen paineen mittaus joko lääkärin vastaanotolla tai kotona ei anna yksityiskohtaista kuvaa verenpaineesta.

Painelukemat kirjataan ajan mukaan. Henkilö pitää päiväkirjaa, johon hän kirjaa päivittäisen toimintansa. Näiden tietojen perusteella verenpaine arvioidaan edelleen.

Paineen vuorokausivaihtelu

Vuorokausipaineen seurannan yhteydessä otetaan käyttöön termi dippaus. Dippaus tarkoittaa paineen laskua suhteessa vuorokausirytmiin. Siitä puhui jo vuonna 1988 O'Brien, joka määritteli dippausstatuksen.

Paine on normaalisti fysiologisesti korkeampi valveillaoloaikana. Normaalioloissa se laskee unen aikana.

Verenpaineen fysiologinen lasku unen aikana = dip.

Taulukon dippausstatuksen arviointi

Aamulla tapahtuvaan verenpaineen nousuun liittyy sydän- ja verisuonitapahtumien lisääntyminen. Aamuyön verenpaine lisää komplikaatioiden ja elinvaurioiden riskiä.

Verenpaineen nousu aamulla on normaalia, mutta liiallisella nousulla olisi patologinen vaikutus.

Tässä yhteydessä mainitaan tietyt riskitekijät, kuten:

• korkea ikä
• tupakointi
• alkoholismi
• aiempi verenpainetauti
• diabetes
• lihavuus
• metabolinen oireyhtymä
• pitkä uni
• huonolaatuinen uni ja unihäiriöt
• myöhäinen herääminen
• vuodenajat - erityisesti talvi
• viikonpäivä - maanantai
• yötyö

Verenpainetta seurattaessa arvioidaan käyrä, joka voi olla 5 muotoa.

1. Normaalit ambulatorisen verenpaineseurannan arvot

Käyrällä on normaalit keskimääräiset verenpainearvot 24 tunnin aikana. Sekä päivällä hereillä oltaessa että unen aikana.

2. Päivän hypertensio ambulatorisen verenpaineen seurannan aikana

Käyrällä on kohonnut verenpaine päivällä. Yöllä verenpaineella on normaalit arvot.

3. Ambulatorisen verenpaineseurannan päivällä ja yöllä esiintyvä hypertensio

Käyrässä havaitaan verenpaineen nousu valveillaolon aikana eli päivällä ja yöllä unen aikana.

4. Eristetty yöllinen hypertensio

Verenpainekäyrällä on normaalit arvot päivällä. Unen aikana verenpaine kuitenkin nousee.

5. Merkittävästi korkeampi verenpaine aamulla

Verenpainearvo on merkittävästi koholla 2-3 tuntia aamulla heräämisen jälkeen. Ja tätä verrataan unen aikaisiin verenpainearvoihin.

Yöllinen hypertensio ja eristetty yöllinen hypertensio

Yöllinen verenpainetauti voi johtua useista syistä, joita ei välttämättä tunneta.

Tärkeimpinä tekijöinä mainitaan natriummetabolian häiriöt, valtimoiden jäykkyyden (valtimoseinämän jäykkyys) muutokset, ateroskleroosi tai obstruktiivinen uniapnea. Myös sympaattisen ja parasympaattisen hermoston välinen epätasapaino on yksi esimerkki.

Diabetes, kohonnut kolesteroli, tupakointi ja alkoholismi ovat myös altistavia tekijöitä.

Yöllinen verenpainetauti voi esiintyä myös silloin, kun verenpaine on korkea päivällä.

Toinen muoto on eristetty yöllinen verenpainetauti. Sen tapauksessa painearvot päivällä pysyvät normaaleissa rajoissa. Sille on ominaista paineen nousu yöllä eli unen aikana.

Eristetty yöllinen verenpainetauti määritellään seuraavasti:

Keskimääräinen verenpaine yöllä on 120/70 tai enemmän. Keskimääräinen verenpaine päivällä on alle 135/85 mmHg.

Tämäntyyppistä yöllistä verenpainetautia esiintyy pääasiassa kiinalaisilla ja japanilaisilla tai eteläafrikkalaisilla. Euroopassa esiintyvyys on noin 6-8 %.

Korkea verenpaine yöllä on kasvava riskitekijä terveydellisille komplikaatioille, erityisesti elinvaurioille koko kehossa.

Elinvauriot ja lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin ovat yöllisen verenpainetaudin vaikutuksia.

Yöllä kohonnut verenpaine aiheuttaa ylenmääräistä rasitusta sydämelle, verisuonille tai munuaisille.

Komplikaatioiden riski kasvaa:

• Sydän- ja verisuonijärjestelmä
• vasemman kammion hypertrofia
• sydämen rytmihäiriöt
• sepelvaltimotauti
• sydämen vajaatoiminta
• sydäninfarkti
• aivohalvaus - sepelvaltimotauti tai verenvuototauti

Mitä korkeampi painearvo, sitä suurempi riski. Tilanne on raskaampi henkilöille, joilla on vaikea verenpainetauti, diabetes, munuaisvaurio tai autonomisen hermoston häiriöt.

Riski kasvaa entisestään erityisesti yli 70-vuotiaiden ryhmässä.

Milloin valitaan tämä menetelmä verenpaineen mittaamiseksi 24 tunnin ajan?

Verenpaineen 24 tunnin seuranta on tärkeää henkilöillä, joita ei vielä hoideta verenpainetaudin vuoksi. Yhtä tärkeää se on tietysti jo hoidetuilla henkilöillä, kun tilanne sitä vaatii.

Indikaation yhteydessä esitetään tiettyjä seikkoja:

• epäilty verenpainetauti
• epäillään hypotensiota (matala verenpaine).
• toistuvat romahdustilat
• raskaudenaikaisen verenpainetaudin diagnosointi
• hypertensiivisen sairauden vaikeusasteen määrittäminen.
• verenpainetaudin hoidon tehokkuuden ja sen oikeutuksen tarkistaminen.
• sellaisten tilojen diagnosointi kuin:
  • valkotakki-oireyhtymä
  • maskeerattu verenpainetauti
  • eristetty yöllinen hypertensio
  • hoitoresistentti hypertensio

Lisätietoja verenpainetaudin oireista, kulusta ja hoidosta on erillisessä artikkelissa:Korkea verenpaine.

Älä unohda...

Kun sinulla on kohonnut verenpaine, on tärkeää noudattaa tiettyjä ohjeita:

1. säännölliset verenpaineen mittaukset
2. hoidon ja lääkärin suositusten noudattaminen
3. painon vähentäminen ja normaalipainon ylläpitäminen
4. tupakoimattomuus
5. alkoholin käytön rajoittaminen
6. runsaasti hedelmiä ja vihanneksia ruokavaliossa
7. ruokasuolan ja natriumin saannin vähentäminen
8. rasvojen ja öljyjen järkevä käyttö
9. runsas liikunta, istumisen vähentäminen.
10. päivä- ja yörutiinit, aktiivisuuden vuorottelu ja riittävä uni, unihygienia.

Verenpaineen hallinta kotona

Verenpainepotilaille (henkilöille, joita hoidetaan korkean verenpaineen vuoksi) verenpaineen mittaamisen ja valvonnan kotona tulisi olla itsestäänselvyys.

Verenpaineen tarkistamisen kotona tulisi olla säännöllistä.

Tietenkin henkilön tulisi varmasti mitata verenpaineensa silloin, kun ilmenee terveysongelmia. Nämä voivat liittyä verenpaineen vaihteluun korkeisiin tai mataliin arvoihin.

Kotona otetut painemittaukset tulisi kirjata päiväkirjaan. Niiden perusteella lääkäri voi arvioida tähänastista hoitoa ja säätötarvetta.

Digitaaliset olkaverenpainemittarit ovat sopivia. Rannepainemittarit ovat epäluotettavia.

Henkilö kirjaa toistuvasti verenpaineen ja sykkeen arvot. Arvoja otettaessa on myös merkittävä mittausaika ja päivämäärä.

Kotimenetelmä on hyödyllinen myös siksi, että lääkärin mitatessa painetta ei ole jännitystä. Tuolloin henkilöllä voi olla ahdistusta ja lisääntynyttä henkistä jännitystä. Tämä voi näkyä korkeampien painelukemien ottamisena.

Tähän ilmiöön viitataan ja se tunnetaan sekä valkotakki-oireyhtymänä että valkotakki-ilmiönä.

Nämä ovat korkeampia painelukemia lääkärin tai sairaalassa mitattaessa. 10-20 prosentin esiintyvyydestä on raportoitu.

On välttämätöntä noudattaa oikeaa mittausmenettelyä:

1. mittaus rauhallisessa ympäristössä
2. paineen mittaaminen olkapäästä
3. sopiva mansetin leveys paineen mittausta varten
4. istutaan hiljaa vähintään 5 minuuttia
5. lepo yli 30 minuuttia raskaan liikunnan jälkeen.
6. ei tupakointia tai alkoholin käyttöä ennen mittausta
7. stressin välttäminen
8. kääritty hihansuu ei saa puristaa verenpainemittarin mansetin yläpuolella olevaa raajaa.
9. mansetti sydämen korkeudella
10. mittaukset käsivarresta, jossa verenpaineen lukemat ovat toistuvasti korkeammat
11. paineen mittaaminen ennen verenpainelääkityksen ottamista
12. ei puhumista tai liikkumista mittauksen aikana
13. kaksi peräkkäistä mittausta minuutin välein
14. viitearvona käytetään lukemien keskiarvoa tai toista verenpainelukemaa.
15. Kolmas mittaus - kun kahden paineen välinen ero on liian suuri.

Vaikeammissa rytmihäiriöissä verenpainemittari ei välttämättä mittaa oikeita verenpainearvoja. Silloin on parempi tarkistaa asia asiantuntevalta lääkäriltä. Verenpaineen mittaamisen lisäksi se voi täydentää EKG-tutkimusta.

Kun verenpainetta seurataan kotona lääkärin suorittamaa arviointia varten, on suositeltavaa noudattaa:

Toistuvat päivittäiset mittaukset aamulla ja illalla. Vähintään 7 päivänä viikossa. Ennen lääkkeiden ottamista. Arvojen kirjaaminen ajan kanssa.

Kotiseuranta täydentää lääkärin suorittamaa verenpaineen mittausta ja seurantaa. Se palvelee hoidon arvioinnissa. Lääkäri määrittää sen avulla, onko hoito tehokasta vai onko sitä muutettava.

Mittausten ja ajan kirjaamisen lisäksi on hyödyllistä merkitä muistiin myös kohonneen paineen jakson aikana ilmenneet terveysongelmat.

Yleislääkärin tai sisätautilääkärin tai kardiologin on neuvottava potilasta, mitä tehdä kohonneen verenpaineen jakson sattuessa. Mitä lääkitystä hän voi täydentää. Vaihtoehtoisesti lääkäri määrää lääkityksen käytettäväksi vain kohonneen verenpaineen jakson sattuessa.

Jos mitataan liian korkeita verenpainelukemia ja terveysongelmia, suosittelemme ottamaan yhteyttä tai hakemaan ammattiapua.

Vakava verenpaineen nousu ja uhka terveydelle tai hengelle = ota yhteys hätäkeskukseen.

Lue myös.

Vielä yksi tärkeä varoitus ennen kuin lopetamme:

Verenpainemittausten tekeminen joka päivä ilman tarkoitusta ei ole suositeltavaa.

Se rasittaa tarpeettomasti henkilöä ja omaisia.