Kuntoutus: mihin sitä käytetään? Tyypit ja menetelmät

Kuntoutus on monitahoinen prosessi, jonka tavoitteena on parantaa yksilön yleistilaa, minimoida terveydelliset puutteet ja integroida potilas takaisin työelämään ja jokapäiväiseen elämään.

Kuntoutuksen osatekijät, menetelmät, henkilöstö, potilaan oikeus maksuttomaan kuntoutukseen ja monia muita mielenkiintoisia tietoja löytyy artikkelista.

Mitä kuntoutus ja kuntoutusprosessi ovat?

Kuntoutus on toisiinsa liittyvä, tavoitteellinen prosessi. Sen päätavoitteena on minimoida työkyvyttömyyden kielteiset seuraukset - olivatpa ne sitten akuutteja tai kroonisia.

Kuntoutusprosessin peruspilari on lääkinnällinen kuntoutus, mutta myös ammatillisen, sosiaalisen tai koulutuksellisen kuntoutuksen osatekijät ovat erittäin tärkeitä.

Kuntoutusprosessin monimutkaisuus määräytyy yksilön fyysisen, henkisen (psyykkisen) ja sosioammatillisen hoidon mukaan.

Kuntoutuksen eri tyypit:

1. Terapeuttinen kuntoutus
2. Ammatillinen kuntoutus
3. Sosiaalinen kuntoutus
4. Koulutuksellinen kuntoutus

Terapeuttinen kuntoutus

Fysioterapia, balneologia ja lääkinnällinen kuntoutus kuuluvat lääketieteen perusaloihin, jotka keskittyvät terveysongelmien diagnosointiin, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Niiden tavoitteena on henkisen ja fyysisen terveyden palauttaminen.

Ala-alojensa kautta ne käsittelevät terveysongelmien ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja tutkimusta tavoitteena palauttaa ja säilyttää mahdollisimman pitkälle potilaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset toiminnot.

Lääketieteellinen kuntoutus on joukko diagnostisia, terapeuttisia ja kasvatuksellisia toimenpiteitä, joilla pyritään maksimoimaan potilaan terveys.

Fysioterapia on olennainen osa lääkinnällistä kuntoutusta.

Fysioterapia on lääketieteellinen tieteenala, joka käsittelee ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön diagnosointia, hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Se käyttää ensisijaisesti terapeuttista liikuntaa, manuaalisia tekniikoita, menetelmiä ja fysioterapiaa.

Fysioterapian menetelmät lääketieteellisessä kuntoutuksessa:

• Terapeuttinen liikuntakasvatus (aktiivinen ja passiivinen kinesioteippaus).
• Terapeuttiset tekniikat (pehmeät, mobilisoivat ja manipulatiiviset tekniikat).
• Monimutkaiset menetelmät ja konseptit (Mosesin menetelmä, SM-järjestelmä, Klappan kiipeily, Bruggerin konsepti jne.).
• Neuromuskulaariset menetelmät(Vojt-menetelmä, DNS dynaaminen neuromuskulaarinen stabilointi, McKenzie-menetelmä, SMS sensomotorinen stimulaatio, PNF proprio-neuromuskulaarinen fasilitointi jne.)
• Fysioterapia (sähköhoito, magneettiterapia, vesiterapia, mekanoterapia, valo- ja lämpöhoito).

Lääkinnällistä kuntoutusta tarjotaan erilaisissa julkisissa ja yksityisissä terveydenhuollon laitoksissa: sairaalassa, poliklinikalla, hoitokodissa, kuntoutuslaitoksessa, kylpylässä, parantolassa ja muissa.

Joissakin tapauksissa lääkinnällistä kuntoutusta annetaan ulkoisesti potilaan kotiympäristössä.

Lääkinnällistä kuntoutusta ja fysioterapiaa toteuttavat fysioterapeutit, koulutetut kuntoutustyöntekijät ja jatkokoulutuksen saaneet sairaanhoitajat.

Kuntoutusta ja fysioterapiaa annetaan potilaille, joilla on monenlaisia diagnooseja fysiatrian, ortopedian, neurologian, kirurgian, pulmologian, gynekologian, urologian ja muiden alojen piirissä.

Fysioterapiaa tehdään aina, kun on tarve parantaa ja ylläpitää tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa, kuntoa ja yleistä kuntoa.

Lääkinnällisen kuntoutuksen ja fysioterapian yleiset tavoitteet:

• Lihasvoiman ja yleisen kunnon parantaminen
• Karkea- ja hienomotoristen taitojen parantaminen
• Vakauden ja koordinaation parantaminen
• omatoimisuuden ja itsenäisyyden palauttaminen
• Kivun poistaminen
• Liikkumisstereotypioiden ja liikkeen ergonomian parantaminen.
• Psyykkisen tilan ja mielialan parantaminen

Ammatillinen kuntoutus

Kuntoutuskokonaisuuden ammatillinen osa on toimintaa, jonka tavoitteena on palauttaa ja parantaa vamman (sairauden) seurauksena heikentynyttä työkykyä.

Ammatillisesti toimintaterapiaa kutsutaan toimintaterapiaksi. Se on mielekästä toimintaa (työtä), jota potilas tekee tietyn liikuntataidon parantamiseksi.

Toimintaterapia johtaa fyysisen ja psyykkisen tilan paranemiseen ja johtaa potilasta omatoimisuuteen (itsenäisyyteen).

Erityisessä toimintaterapiassa keskitytään myös täsmällisiin työtaitoihin, joita potilas tarvitsee palatessaan alkuperäiseen tai uuteen työhönsä.

Lihasvoimaa, kuntoa, hieno- ja karkeamotorisia taitoja ja yleistä näppäryyttä parannetaan.

Toimintaterapiaan kuuluu myös potilaan omatoimisuuden testaaminen ja arviointi päivittäisten elintoimintojen, kuten ruokailun, ruoanlaiton, ostosten tekemisen, henkilökohtaisen hygienian, WC:n käytön, sängystä siirtymisen jne. osalta.

Toimintaterapia täyttää myös mielekkäästi sen ajan, jonka potilas viettää mahdollisen pitkäaikaisen sairaalahoidon aikana.

Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset työpajat kuntoutuslaitoksissa (puutyöt, taidetyöpaja, ompelu). Yksilö viihdyttää itseään ja tukee samalla hoitoa parantamalla tuki- ja liikuntaelimistön motorisia taitoja.

Suojattu työpaja on puolestaan erityinen laitos, jota käytetään ammatilliseen, sosiaaliseen ja koulutukselliseen kuntoutukseen. Henkilöt, joiden työkyky on heikentynyt, voivat työskennellä suojatussa työpajassa.

Ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa pääasiassa toimintaterapeutti, fysioterapeutti tai kuntoutustyöntekijä, mahdollisesti yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa.

Sosiaalinen kuntoutus

Kuntoutusprosessin sosiaalinen osa on toimintaa, jolla pyritään edistämään potilaan itsenäisyyttä, omatoimisuutta ja mahdollisimman hyvää integroitumista yhteiskuntaan.

Tavoitteena on varmistaa ihmisarvoinen ja arvokas elämä, jossa on mahdollisimman suuri riippumattomuus muista ja sopeutuminen työhön ja jokapäiväiseen elämään.

Sosiaalinen kuntoutus liittyy läheisesti toimintaterapiaan, joka on prosessi, jossa pitkäaikaisvammainen henkilö saa koulutusta taitoihin, joita hän tarvitsee saavuttaakseen asetetut tavoitteet omatoimisuudesta (vammaisuuden suhteen).

Sosiaalisen kuntoutuksen sisältö on liikkumisen, liikkumisen, omatoimisuuden, kommunikaation ja sosiaalisen sopeutumisen harjoittelua.

Erityisosaamiseen kuuluvat avohuollon sosiaalipalvelut ja integraatiokeskus, joka tarjoaa hoitoa ja auttaa mukauttamaan erityisasuntoja.

Sosiaalista kuntoutusta tarjotaan erilaisissa tiloissa: vanhusten laitoksessa, sosiaalipalvelukodissa, päiväkeskuksessa tai muissa sosiaalisissa erityistiloissa.

Sosiaalista kuntoutusta toteuttaa koulutettu sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä on sosiaalityön tehtävien toteuttaja. Hän auttaa henkilöä luomaan tasapainon hänen mahdollisuuksiensa, tarpeidensa ja vaatimustensa välille sosiaalisen ympäristön suhteen.

Koulutuksellinen kuntoutus

Kuntoutusprosessin viimeinen osa-alue on koulutuksellinen kuntoutus. Se liittyy läheisesti muihin kuntoutuksen osa-alueisiin.

Se on joukko ammatillisia pedagogisia toimia ja menettelyjä, joiden tavoitteena on kehittää vammaisten henkilöiden persoonallisuutta ja koulutusta.

Esimerkkinä voidaan mainita sydän- ja verisuonitautia sairastavan potilaan valistaminen riskitekijöistä, elintavoista, ennaltaehkäisystä ja sairauden pahenemisen välttämisestä.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien potilaiden kohdalla esimerkkinä olisi liikuntakasvatusohjelma omatoimisuudesta, liikeergonomiasta ja terveellisestä liikkumisesta sairauden uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Koulutuksellista kuntoutusta on monenlaista. Yksi niistä on ammatillinen koulutustoiminta, jonka tavoitteena on yksilön sosiaalistaminen. Siinä keskitytään koulutukseen, harjoitteluun ja valmistautumiseen omatoimiseen elämään.

Se toteutetaan pääasiassa saavuttamalla myönteisiä muutoksia yksilön kasvatuksessa ja koulutuksessa. Käytetään erityisiä kasvatuksellisia ja uudelleenkoulutusmenetelmiä.

Kuntoutushenkilöstö

Kuntoutusprosessin toteuttaa monialainen työryhmä. Jotta terapian asetettu tavoite voidaan saavuttaa parhaiten, eri lääketieteen ja humanististen alojen välinen yhteys ja yhteistyö on välttämätöntä.

• Hoitavat lääkärit (kuntoutuslääkäri, neurologi, ortopedi, ortopedi...).
• Fysioterapeutti
• Toimintaterapeutti
• Sairaanhoitaja
• Sosiaalityöntekijä

Fysioterapeutti käsittelee tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnosointia, hoitoa ja ennaltaehkäisyä terveyshaittojen minimoimiseksi ja yleisen terveyden parantamiseksi.

Toimintaterapeutti huolehtii motoristen toimintojen ja taitojen palauttamisesta/parantamisesta päivittäisten elintoimintojen ja työtehtävien suorittamiseksi.

Sosiaalityöntekijän tehtävänä on auttaa yksilöitä, ryhmiä tai yhteisöjä sopeutumisessa, omatoimisuudessa ja sosiaalisessa integraatiossa.