FAKTA: Glykemia, verensokeri. Kuinka paljon on normaalia, liian vähän vai liikaa?

Yksi muuttujista, jonka elimistömme pitää tarkalla alueella, on verensokeri eli glykemia. Jos verensokeri on matala, kognitiiviset toimintomme eivät toimi kunnolla. Yhtä paha on, jos taso on liian korkea.

Terve ihminen joutuu todennäköisemmin tilaan, jossa sokeritaso on alentunut. Lisääntynyt liikunta ja vähentynyt ruoan syönti ovat esimerkkejä. Hän selviytyy korkeammista tasoista.

Korkea verensokeri eli hyperglykemia on tyypillistä diabetekseksi kutsutulle sairaudelle. Se johtuu insuliinin riittämättömästä tuotannosta tai sen vaikutuksen puutteesta.

Sekä HYPOglykemia että HYPERglykemia ovat kaksi termiä, jotka ovat tuttuja lähinnä diabeetikoille. Hälyttävää on, että diabetestapaukset lisääntyvät.

Maailmanlaajuisesti yhä useammat ihmiset sairastavat tyypin 2 diabetes mellitusta. Aiemmin se oli enemmän vanhusten sairaus. Nykyinen nykyaika merkitsee tapausten lisääntymistä myös nuorilla.

Ja kysytte: miksi?

Lyhyesti sanottuna se johtuu pääasiassa seuraavista tekijöistä: huonot elintavat ja sopimaton ruokavalio, sokerien ylivalta ruokavaliossa, liikunnan puute, alipaino ja lihavuus.

1. ☑ NORMAALIT verensokeriarvot ei-diabeetikolla - paastoaminen

3,9-5,5 mmol/l = 70-99 mg/dcl

2. ☑ NORMAALI verensokeritaso diabetesta sairastavalla henkilöllä - paastoaminen

4,4-7,2 mmol/l = 80-130 mg/dcl.

3. ☑ NORMAALI 2 tuntia aterian jälkeen henkilöllä, joka ei ole diabeetikko.

enintään 7,8 mmol/l = 140 mg/dcl.

4. ☑ NORMAALI 2 tuntia aterian jälkeen diabeetikolla.

enintään 10,0 mmol/l = 180 mg/dcl.

5. ↓ MATALA VERENSOKERI HYPOGLYKEMIAA

alle 2,8 mmol/l = 50,4 mg/dcl

6. ↑ KORKEAN VERENSOKERIN HYPERGLYKEMIA - paasto ei-diabeetikon kohdalla

yli 5,5 mmol/l = 99 mg/dcl

7. ↑ KORKEAN VERENSOKERIN HYPERGLYKEMIA - paasto diabeetikolla.

yli 7,5 mmol/l = 135 mg/dcl.

Taulukossa on lyhyt erittely glykemiasta arvojen mukaan.

8. Millimol tai milligramma

Yksiköt glykemia-näytössä ovat:

1. mmol/litra l
2. mg/desilitra dcl/dl

9. Muunnos kertaa × ↔ jaettuna ÷ 18:lla

Muista luku 18:

Muunna millimoolista milligrammaksi kertomalla 18 ⇒ 4,0 mmol/l x 18 = 72 mg/dl.

Muunna milligrammista millimoleiksi jakamalla 18 ⇒ 72 mg/dl : 18 = 4,0 mmol/l.

10. Miksi tautia esiintyy ja mitkä ovat sen puhkeamisen riskitekijät?

Diabetes jaetaan 2 tyyppiin.

Tyypin 1 diabetes mellituksella ei ole selkeää alkusyytä. Se on krooninen elinikäinen sairaus. Se edellyttää insuliinin syöttämistä elimistöön keinotekoisesti pistämällä.

Taustalla oleva syy on autoimmuuniprosessi, joka häiritsee haiman (sen B-solujen) toimintaa insuliinin valmistuksessa.

Tämän reaktion käynnistyminen voi johtua geneettisestä taipumuksesta ja perinnöllisyydestä. Joissakin tapauksissa myös virusten vaikutuksen uskotaan olevan osallisena.

Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen voi olla syynä erilaisia tekijöitä. Ja joihinkin niistä voimme vaikuttaa omilla toimillamme. Esimerkkinä voidaan mainita huonot elintavat, joihin kuuluu useita osatekijöitä.

Tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä ovat mm:

• Ylipaino ja lihavuus
• epätasapainoinen ruokavalio
• sokerien ylivoimainen osuus ruokavaliossa
• liikunnan puute
• unen puute
• altistuminen kemikaaleille ja myrkyille
• genetiikka ja sukuhistoria
• raskausdiabetes
• korkea verenpaine
• polykystisten munasarjojen oireyhtymä
• stressi

raskausdiabetes on erityistyyppi. Sen pitäisi korjaantua itsestään synnytyksen jälkeen, mutta pienessä osassa tapauksista se voi jatkua tyypin 2 diabeteksena.

11. Diabeteksen komplikaatiot

Joka tapauksessa tällä taudilla on komplikaationsa.

12. Hypoglykemia

Alhaiset tasot voivat aiheuttaa useita ilmenemismuotoja.

Esimerkkejä ovat psyykkisen tilan muuttuminen aggressiiviseksi, sekavuus, heikkous ja väsymys, päänsärky, valkoinen ja hikinen iho, romahdus, tajuttomuus, kehon kouristukset koomaan ja kuolemaan.

Alhainen verensokeri on erityisen uhkaava diabeetikoille, jotka pistävät insuliinia.

On käynyt niin, että insuliinin pistämisen jälkeen he unohtavat syödä tai pistävät isomman insuliiniannoksen kuin on tarpeen.

Tämän vuoksi insuliinia ei koskaan anneta, kun verensokeri on alhainen - hypoglykemia.

13. Hyperglykemia

Pitkään jatkuneella kohonneella verensokerilla on kielteisiä vaikutuksia koko elimistössä.

Se vaikuttaa kielteisesti mm:

• verisuoniin
• hermoihin
• silmän verkkokalvoon
• johon liittyy riski sairastua
  • neuropatia, angiopatia, retinopatia, diabeettinen jalka, nefropatia.

Näytä koko artikkeli : Mikä on normaalia ja mikä on hyper/hypoglykemia?

+ artikkelit:

• Diabetes - tyypin I ja tyypin II diabetes mellitus.