- my.clevelandclinic.org - Kohdunkaulan selkärankareuma
- spine-health.com - Kaikki niskakivusta
- aans.org - Kohdunkaulan selkäranka
- spineuniverse.com - Niskakivun syyt, tyypit, oireet, diagnoosi ja hoito.
3 kaularangan kipuun liittyvää oiretta. Tiedätkö syyt?
Kaularanka on tärkeä useista syistä. Sen tärkein tehtävä on suojata sen läpi kulkevaa selkäydintä. Sen toinen, eikä vähäpätöinen tehtävä on pään liikuttaminen ja tukeminen.
Artikkelin sisältö
Onko niskasi kipeä, etkö pysty liikuttamaan päätäsi? Etkö muista, että olisit maannut tai nukkunut ilman ongelmia?
Kipu heijastuu kaularangasta, joka säteilee ja ampuu ympäröiviin kehon osiin. Se säteilee päähän, hartioihin, yläraajoihin, mutta myös alempiin alueisiin, kuten lapaluiden väliin.
Lisäksi siihen voi liittyä erilaisia muita oireita ja neurologisia ongelmia.
Sijainnin vuoksi on luonnollista, jos kaularangan ongelmat ilmenevät myös sen lähialueilla. Kokemuksensa jo saaneet ihmiset tietävät hyvin, että niskakipu yksinään on epämiellyttävää.
Negatiivinen tunne moninkertaistuu, jos siihen liittyy muita vaikeuksia. Näitä epämiellyttäviä komplikaatioita voi olla useita.
Kipu, sen säteily, liikuntakyvyn rajoittuminen, lihasten jäykkyys, huimaus, oksentelun tunne tai hikoilu.
Seuraavassa artikkelissa keskitymme kolmeen yleiseen liitännäisongelmaan, joita esiintyy usein kaularangan kipujen yhteydessä.
Ne ovat kaularangan päänsärky, huimaus sekä kaularangan ja olkapään kipu.
3 kaularangan kipuun liittyvää ongelmaa
Kaularankakipuun liittyviä ongelmia on tietysti useampia.
Esimerkkeinä voidaan mainita jo mainittu kipu, joka säteilee päähän, hartioihin, sormien pistely.
Tai jopa korva- ja silmäkipu.
Toinen ryhmä on kaularangan huimaus.
Korkea verenpaine voi myös esiintyä niskavaivojen ja -kipujen yhteydessä.
Seuraavassa on valikoima yleisimpiä vaivoja.
Päänsärky, huimaus ja hartiakipu kaularangasta.
Mikä voi aiheuttaa kaularangan ja pään kipua?
Onko sinulla päänsärkyä?
Totta kai.
Särkeekö myös kaularankaa?
Nämä kaksi kipua seuraavat hyvin usein toisiaan.
Kysytkö, mistä ne johtuvat?
On melko todennäköistä, että pääsyy ei tarvitse etsiä pitkään.
Kaularangan tukkeutuminen, pään äkillinen liikuttaminen tai kääntäminen, kylmä, veto tai ilmastoinnin epäasianmukainen käyttö. Myös pään väärä asento makuulla tai nukkuessa on tunnettu syy.
Pitkään jatkuva epätarkoituksenmukainen pään asento työssä tai pään yksitoikkoinen liikuttelu on myös pahentavaa. Ongelmia syntyy esimerkiksi työskenneltäessä tietokoneen ääressä, hihnatuotannossa ja muissa tilanteissa, jotka vaativat pitkäkestoista luonnotonta pään asentoa.
Toinen riskitekijä ongelmien kehittymiselle on nikamavälilevyn vaurioituminen tai välilevyn vaurioituminen (välilevytyrä). Tätä esiintyy lähinnä nuorilla. Joissakin tapauksissa muutokset ovat degeneratiivisia, erityisesti vanhusväestössä.
Lue aiheeseen liittyviä artikkeleita:
Välilevytyrä
Radikulopatia
Pseudoradikulopatia
Spondyloartriitti
Facet-oireyhtymä.
Nämä laukaisevat syyt ovat yhteinen nimittäjä:
- Akuutti kaularangan segmentaalinen oireyhtymä
- subakuutti ja krooninen segmentaalinen oireyhtymä
- kohdunkaulan ja kallon oireyhtymä
- Barré-Lieoun oireyhtymä, joka on kivun ja huimauksen, tinnituksen ja näön hämärtymisen yhdistelmä.
Akuutti kohdunkaulan segmentaalinen oireyhtymä
Kaularangan kipu on voimakasta, terävää, yksipuolista ja säteilee useimmiten takaraivoon.
Kipua lievitetään pitämällä päätä yhdessä asennossa, ns. analgeettisessa asennossa. Tämän asennon muoto on yleensä pään kallistus ja kierto.
Pienikin pään liike pahentaa kipua, joten pään liikkumista rajoitetaan. Siihen liittyy myös lihasjäykkyyttä ja joissakin tapauksissa pahoinvointia tai oksentelua.
Subakuutti ja krooninen segmentaalinen oireyhtymä
Sen oireet alkavat ja kulkevat lievemmin.
Vaivojen kesto voi pitkittyä useista viikoista kuukausiin. Kipu säteilee kaularangasta useimmiten takaraivoon, niskaan ja myös hartioihin.
Siihen liittyy myös muita vaivoja, kuten huonoa ryhtiä ja lievempiä rajoituksia pään liikkeissä. Joissakin tapauksissa esiintyy myös hikoilua, vatsan painavuutta ja pahoinvoinnin tai oksentelun tunnetta sekä tinnitusta ja huimausta.
Kallonsisäinen oireyhtymä
Yleisin syy cervicocraniaaliseen oireyhtymään on nikamavälilevyjen osallistuminen. Se syntyy myös atlantooccipitaalisen liitoskohdan (kaularangan ja kallon välinen yhteys) toiminnallisen häiriön vuoksi. Myös alueen luonnottomien muutosten ja kaularangan ylikuormituksen seurauksena.
Useimmissa tapauksissa päänsärky on yksipuolista, pään, ohimon tai otsan alueella. Kipu säteilee ylemmästä kaularangasta, ja sitä pahentavat liikkeet ja pään asennon muutokset.
Kaularangan kipujen ja huimauksen syyt
Tähän ryhmään kuuluu myös useita laukaisevia syitä. Muuten tästä ongelmasta käytetään myös nimitystä kohdunkaulan huimaus tai cervico-vestibulaarinen oireyhtymä, cervical vertigo syndrome.
Tietoa kaularangan ongelmista lehtiartikkelissa:
Miksi ne ovat niin yleisiä ja miten oppia hallitsemaan niitä?
Sen aiheuttavat pään asento ja liikkeet. Yleisimpiä syitä ovat nikamavaltimoiden (selkärangan kaulaosan läpi kulkevat verisuonet) puristuminen, mutta myös reseptorien tältä alueelta lähettämät virheelliset tiedot.
Se voi johtua myös kompressiosta eli kaularangan selkäytimen puristumisesta. Se voi olla seurausta välilevyn vaurioitumisesta, kuten välilevytyrästä.
Erillinen ryhmä ovat selkäydinvammat ja Barré-Lieoun oireyhtymä, joka on itse asiassa yhdistelmä päänsärkyä, huimausta eli pään pyörimistä, korvissa meluamista ja näön hämärtymistä.
Toinen huimauksen aiheuttaja on jo mainittu subakuutti krooninen kaularangan segmentaalinen oireyhtymä.
Lue myös seuraavat artikkelit:
Terveytemme kesällä - aurinko, kuumuus, vammat ja sairaudet
Ilmastoinnin vaikutusterveyteemme
Ilmastoinnin oikea käyttö
Kaularangasta johtuva olkapääkipu
Nämä ongelmat liittyvät ja johtuvat useimmiten kohdunkaularangan oireyhtymästä. Mutta niiden syy voi olla myös kaularangan juurisyndrooma.
Ensin mainittua, cervicobrachiaalista oireyhtymää, kutsutaan myös pseudoradikulaariseksi oireyhtymäksi. Sille on ominaista, että kipu siirtyy kaularangasta hartioihin ja käsivarsiin.
Cervicobrachiaalisessa oireyhtymässä ei esiinny lihasvoima- tai tuntohäiriöitä yläraajoissa. Nämä voima- ja tuntohäiriöt, kuten käsien ja sormien pistely kaularangan kiputiloissa, liittyvät jälkimmäiseen ongelmaan eli kaularangan juurisyndroomaan (radikulopatia).
Kaularangan juurisyndroomassa ongelmia ovat mm:
- kaularangan kipu
- heikentynyt liikkuvuus ja toimintakyky
- segmentaaliset herkät dermatomioireet - mukaan lukien parestesia (pistely), hypestesia tai anestesia (heikentynyt tai puuttuva tunto).
- segmentaaliset motoriset oireet yläraajoissa, joita ovat lievä lihashalvaus, johon liittyy massan menetys ja vähentynyt lihasjännitys tai jopa lihasnykäykset, vähentynyt tuntoherkkyys tai tunnottomuus alueella.
Lue myös artikkeli:
Miten kaularanka ja huimaus liittyvät toisiinsa
Yleisimmin vaikuttaa C7-juureen (70 %).
Harvemmin vaikuttaa C6 (20 %), C5 ja C8 (10 %).
Taulukosta käy ilmi, miten kipu leviää kussakin juurisyndroomassa.
Nimi | Kuvaus |
Juurisyndrooma C8 | Kipu leviää olkapään takaosasta kyynärpään (kyynärnavan) kautta pikkusormeen ja rengassormeen. |
C7-juurisyndrooma | Kipu leviää olkapään takaosaa pitkin keskisormeen. |
C6:n juurisyndrooma | Kipu leviää radiaalisivua pitkin (sädekehän puolella) peukaloon ja etusormeen. |
C5-juurisyndrooma | Kipu leviää niskasta olkapään ulkosivulle. |
Mitä tutkimuksia tarvitaan kaularangan ongelmissa?
Kaularangan ongelmien diagnosoinnissa tärkeimmässä roolissa on anamneesi. Lääkäri antaa kaikki tärkeät tiedot. Näitä ovat esimerkiksi kivun alkamisajankohta, tiedot sen sijainnista ja säteilystä.
Siihen sisältyy merkintä helpotusasennosta, mutta myös tietoa siitä, mikä on laukaissut nämä vaikeudet ja mikä niitä pahentaa.
Tämän vuoksi on myös tärkeää merkitä muistiin muut liitännäisoireet.
Myöhemmin on saatavilla tutkimuksia, esim:
- neurologiset
- ortopediset
- neurokirurgia
- kuntoutus
- traumatologia, trauman jälkeinen
- reumatologia
- psykologinen
Muita tutkimusmenetelmiä ovat:
- RÖNTGENKUVAUS
- CT
- MRI
- EMG
- USG (SONO)
- angiografia
- veren ja imunesteen laboratoriokokeet
Mikä auttaa kaularangan kipuun?
Kaularangan kipu aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja yleistä liikuntakyvyn rajoittumista. Silloin tarvitaan lepoa. Tämä tarkoittaa lepoa kaikesta fyysisestä sekä henkisestä rasituksesta.
On tärkeää pitää niskan alue lämpimänä. Lämmön on oltava kuivassa muodossa. Kuumalla vedellä lämmittämisellä voi olla päinvastainen vaikutus.
Erilaisia kuumalaastareita käytetään. Niissä voi olla myös kipulääkkeitä ja lihasjännitystä lievittäviä aineita. Laastareiden lisäksi sopivat parafiinivaha, kompressit. Mutta myös epäsuora vaikutus eli infrapunasäteilijät sekä kuumailmavirrat sopivat.
Kotoa ja vapaasti saatavilla olevista apuvälineistä sopivat lämpöfoorumi, erilaiset sähkötyynyt. Helpoin tapa on klassinen huivi. Apteekista voi ostaa kaulakauluksen (vaahtomuovia tai puuvillaa).
Lisäksi apteekista voi ostaa reseptivapaita kipulääkkeitä. Tehokkaimman hoidon saa lääkäriltä reseptillä. Käytetään kipulääkkeitä (analgeetteja) ja lihasrelaksantteja (myorelaksantteja).
Joissakin tapauksissa on myös aiheellista antaa lisähoitoa anksiolyyttien, neuroleptien, masennuslääkkeiden, epilepsialääkkeiden tai antihistamiinien muodossa.
Fysikaaliseen hoitoon kuuluvat liikunta, asentoharjoittelu, sähköhoito, lämpöhoito, vesihoito, magneettihoito, kuntoutushoito (hieronta), kylpylähoito.
Joissakin tapauksissa neurokirurgin suorittama kirurginen toimenpide on tarpeen.
Myös joitakin infiltraatiotekniikoita käytetään:
- Niin sanottua kuivaneulatekniikkaa.
- Ihonsisäinen nuppuhoito
- lihasten, nivelsiteiden ja jänteiden jänteiden infiltraatiohoito
- fasettiblokit
- periradikulaariset injektiot
- kaularangan epiduraalinen infiltraatio
- ganglion stellatum -salpaajahoito
- otsonihoito
Tärkeintä on ennaltaehkäisy
Ennen hoitoa ja ylipäätään ongelmia pitäisi olla ennaltaehkäisy. Tämä tarkoittaa kaularangan ongelmien ennaltaehkäisyä.
Riskitekijöitä ovat mm:
- Ikä
- perussairaudet, kuten osteoporoosi, liikalihavuus
- huono ryhti
- istuvat elämäntavat ja istumatyö
- vähentynyt fyysinen aktiivisuus
- kaularangan ruuhkautuminen, yksitoikkoinen liikkuminen.
- stressi ja psyykkiset häiriöt
- tupakointi
Kaularangan ongelmien ennaltaehkäisyn pääperiaatteita ovat esimerkiksi oikea ryhti, riittävä liikunta, vammojen ehkäisy, oikea makuu- ja nukkuma-asento. Mutta myös sopiva tapa rentoutua, hyvinvointi.
Yleinen elämäntapa, riittävä ja tasapainoinen ruokavalio ovat tärkeitä. Tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita ovat B-vitamiinit, C-, D- ja E-vitamiini, mutta myös hivenaineet kuten kalsium, magnesium, kalium, seleeni ja mangaani.
Lue myös: